EU tarvitsee muutosta, mutta on syytä muistaa myös EU:n hyvät puolet.
Vuonna 2009 EU-vaaleissa oli jo havaittavissa tyytymättömyyttä EU-politiikkaan. Brittikonservatiivit olivat pitkään mukana EPP-ryhmässä. Heidän kohdallaan tyytymättömyys johti siihen, että uusi ryhmittymä näki päivänvalon, kun Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä perustettiin heti EU-vaalien jälkeen. David Cameron oli yhtenä kantavana voimana hankkeessa.
Torstai, 23. kesäkuuta 2016, tullaan muistamaan historiallisena päivänä. Brexit toteutui. Tästä eteenpäin saattaa seurata kansallismielisten populististen liikkeiden voittokulku.
Britannian EU-kriittisten ääni tuli kuuluviin kansanäänestyksessä. Se heijastaa katkeruutta ja pettymystä, jota monet kansalaiset kokevat. Tämä on nähty Hollannissa ja jopa Pohjolassa. Siksi EU:n täytyy muuttua. Vastuu on meillä poliitikoilla. Ellemme kykene ensin hahmottamaan ,mitä kansalaiset odottavat, toisaalta viestittämään, mikä on mielestämme parasta, tulemme häviämään kisassa populisteja vastaan.
EU:ta ovat leimanneet rauha, demokratia ja ihmisoikeudet. Talouskriisin myötä kansalaisten luottamus unioniin on kärsinyt pahan kolauksen, eikä EU rauhan projektina enää riitä perusteluksi monelle. Yhteisvastuullisen EU:n liittovaltion ja toisaalta EU:n hajoamisen ja eurooppalaisen yhteistyön näivettymisen välissä on selkeä keskitie, jota kannattaa kulkea.
EU:ta tulee kehittää itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Kansallinen päätösvalta tulee säilyttää asioissa, jotka voidaan hoitaa parhaiten kansallisilla päätöksillä.
Vaarana on nyt, että populistit voittavat lisää tukea siitä huolimatta, ettei heilläkään ole selviä ratkaisumalleja ongelmiin. Vastaus ei ole äärinationalismi. Ratkaisut on löydettävä siitä, mitä EU tarkoittaa ihmisten arkipäivässä, myös niissä maissa, joiden kansalaisten ei toisen maailmansodan jälkeen ole tarvinnut kokea sodan kauheuksia.
EU on tuonut myös positiivisia asioita. Osa niistä on käynyt niin itsestään selviksi meille, ettemme muista, että niillä olisi mitään tekemistä unionin kanssa, esimerkiksi vapaa liikkuvuus, vapaus valita opiskelu- tai työpaikka toisesta EU-maasta.
On totta, että myös euroalueen negatiiviset tapahtumat vaikuttavat meihin. Ajatukset kulkevat Kreikkaan tai Espanjaan. Toisaalta Suomen kansalaisille EU-jäsenyys ja euroon kuuluminen on tarkoittanut matalaa ja vakaata inflaatiota, ja nyt heikon talouden aikaan myös alhaisia asuntolainakorkoja. Yrityksille yhteinen valuutta ja yhteiset markkinat ovat tuoneet mahdollisuuksia vientiin.
Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miltä Suomi näyttäisi, jos emme olisi liittyneet unioniin melkein 20 vuotta sitten. Ollessamme nyt jäsenenä, meidän velvollisuutemme on vaikuttaa Suomen ja unionin tulevaisuuteen ja parhaalla tavalla hyödyntää mahdollisuuksia, joita unioni tarjoaa.
Meidän tulee yhdessä pohtia, millaisen EU:n haluamme. Fokus tulee olla päätöksenteossa, jotta päätökset menisivät enemmän oikeaan kuin väärään suuntaan.
Peter Östman
Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunta- ryhmän puheenjohtaja (kd.).