Syyriassa on käyty tällä viikolla kiivaimpia taisteluita neljään vuoteen. Jihadistiryhmät ja niiden kanssa liittoutuneet Turkin tukemat ryhmät ovat käyneet laajaan hyökkäykseen hallituksen joukkoja vastaan maan toiseksi suurimman kaupungin Aleppon ympäristössä.
Viime päivien taisteluissa maan pohjoisosassa on kuollut 255 ihmistä, kertoo Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö. Valtaosa uhreista on taistelijoita, mutta myös ainakin 24 muuta ihmistä on saanut surmansa. Suurin osa siviiliuhreista on tullut Venäjän ilmaiskuissa. YK:n mukaan yli 14 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen taisteluja.
Hyökkäys sattuu herkkään aikaan Lähi-idässä, sillä Syyrian naapurimaassa Libanonissa alkoi aiemmin tällä viikolla tulitauko äärijärjestö Hizbollahin ja Israelin välillä. Hizbollah tukee Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Israel puolestaan tekee säännöllisesti iskuja Syyriassa toimivia Iranin tukemia joukkoja vastaan.
Islamistit yllättivät hallinnon joukot
Syyrian sisällissodassa taistelujen intensiteetti on vuoden 2020 jälkeen ollut varsin rauhallinen. Turkin ja Venäjän välittämä tulitauko Idlibissä maan luoteiskulmassa on enimmäkseen pitänyt.
Idlibiä pitää hallussaan jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Shamin johtama koalitio, joka on perustanut alueelle oman hallintonsa. Jihadistit ovat liitossa Turkin tukemien kapinallisryhmien kanssa, ja niille presidentti Assadin hallinto on yhteinen vihollinen.
Hallintoa vastustavat ryhmät kävivät tällä viikolla yllätyshyökkäykseen Aleppon ympäristössä ja ampuivat tykistötulta kaupunkiin. Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan hyökkäys näytti tulleen hallinnon joukoille täytenä yllätyksenä. Perjantaihin mennessä kapinalliset olivat vallanneet yli 50 kylää ja kaupunkia, vaikka hallinnon joukoilla on tukenaan venäläishävittäjiä.
Kapinalliset katkaisivat torstaina Aleppon ja pääkaupunki Damaskoksen välisen maantien. Taisteluja on käyty jo Aleppon kaupunkialueella.
Asiantuntijoiden mukaan Turkki vaikuttaa näyttäneen tukemilleen ryhmille vihreää valoa yllätyshyökkäyksen tekemiseen.
Yli puoli miljoonaa uhria
Syyrian sisällissota sai alkunsa arabikevään aikana vuonna 2011, kun presidentti Assadin hallinto yritti tukahduttaa väkivalloin demokratiaa vaatineet mielenosoitukset. Sota muotoutui vuosien mittaan monimutkaiseksi konfliktiksi, joka veti mukaansa useita ulkovaltoja ja jihadistiryhmiä.
Assadin hallinnon tärkeitä tukijoita ovat Iran ja Venäjä. Kapinallisryhmiä puolestaan ovat olleet tukemassa muun muassa Turkki ja Yhdysvallat. Hallintoa vastustavien kapinallisten joukossa on monenkirjavia ryhmiä, muun muassa islamisteja, demokratiaa ajavia ryhmittymiä sekä kurdeja.
Venäjä tuli mukaan sotaan vuonna 2015, jolloin hallinto kontrolloi vain pientä osaa Syyriasta, ja Venäjän tuella Assadin hallinto sai suuren osan maasta takaisin hallintaansa. Merkittävät osat Syyriasta ovat kuitenkin edelleen kapinallisryhmien hallussa.
Sota on 13 vuoden aikana vaatinut yli 500 000 ihmisen hengen, saanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan ja tuhonnut merkittävän osan Syyrian infrastruktuurista.