Syyhystä johtuvien diagnoosien määrä on noussut useita vuosia sekä Suomessa että muuallakin Euroopassa. Tarkalleen ei tiedetä, mistä nousu johtuu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma.
Aivan tarkkoja tietoja syyhytartuntojen todellisesta määrästä Suomessa ei hänen mukaansa ole, koska syyhy ei ole valvottava eikä ilmoitettava tartuntatauti.
– Valtakunnallisesti ei puhuta epidemiasta, mutta syyhymäärät ovat lisääntyneet. Ja paikallisesti aina voi olla epidemioita, esimerkiksi päiväkodeissa tai hoivalaitoksissa. Lisäksi olemme saaneet tietää, että ihan erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen syyhytapausten määrä on noussut, Lakoma kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Käytössä olevat syyhylääkkeet voivat aiheuttaa suuren kuluerän, koska ne eivät ole Kela-korvattavia.
– Lääkkeet eivät ole korvattavia, koska myyntiluvan haltijat eivät ole lähteneet hakemaan niille korvattavuutta ja tukkuhintaa, kertoi johtaja Reima Palonen lääkkeiden hintalautakunnasta.
Tämän takia hintalautakunta tai muukaan viranomainen ei voi hänen mukaansa ottaa Kela-korvausta koskevaa asiaa viran puolesta käsittelyyn.
– Jos ja kun tätä korvattavuutta tai kohtuullisen tukkuhinnan vahvistusta ei ole haettu, hinnoittelu on silloin vapaata ja lääkekustannukset jäävät silloin potilaan tai muun tahon maksettavaksi, Palonen lisäsi.
Älä käytä eläimille tarkoitettuja lääkevalmisteita
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean johtajalla Piia Vuorelalla oli muutamia neuvoja syyhyn ja syyhypunkin kanssa kamppaileville.
– Ensimmäinen viestini olisi, että hyvät ihmiset, käyttäkää ihmisille tarkoitettuja lääkevalmisteita ja pakkausselosteen ohjeen mukaan. Meidän näkökulmastamme eläimille käytettyjen valmisteiden käyttö on terveysriski.
Toinen Vuorelan viesti koski sitä, että syyhyn hoito on kokonaisuus, johon lääkehoidon lisäksi kuuluvat kodin siivoustoimet.
– Lääkehoito ei voi tehota yksinänsä.
Hän muistutti myös, että kaikkien Suomessa saatavilla olevien myyntiluvallisten lääkevalmisteiden teho ja turvallisuus on arvioitu niiden hyväksytyissä käyttöaiheissa.
Pesu, pakastaminen tai tukahduttaminen
Syyhypunkki elää Lakoman mukaan erityisesti ihmiskehossa, jolloin tärkeintä on potilaan ja oireettomien lähikontaktien hoitaminen.
– Mutta sitten syyhypunkki voi elää muutaman vuorokauden kehon ulkopuolella.
Lääkehoidon lisäksi syyhyn taltuttamisessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös muihin seikkoihin. Syyhyyn sairastuneen ja perheen muidenkin henkilöiden hiljattain käyttämät vaatteet, vuodevaatteet ja pyyhkeet voi pestä 60 asteessa.
– Vaihtoehtoisesti ne voi pakastaa vuorokauden ajan tai laittaa ne muovipussiin kolmeksi vuorokaudeksi, niin syyhypunkki ei sen enempää siellä elä, Lakoma ohjeisti.
Varmuuden vuoksi kannattaa myös imuroida kodin tekstiilit, esimerkiksi sohvat, matot ja kangaspäällysteiset tuolit.
Ilman reseptiä tai reseptillä
Syyhyyn on ilman reseptiä saatavilla permetriini-lääkeainetta sisältävää voidetta kolmelta maahantuojalta.
Reseptillä on saatavilla kolmelta eri yritykseltä tabletteja, joissa on ivermektiini-nimistä lääkeainetta. Lisäksi reseptillä voi saada rikkivoidetta, joka sekoitetaan paikan päällä apteekissa.
– Kaikilla Suomen apteekeilla ei nykyään enää ole valmistukseen sopivia tiloja, mutta nämä apteekit tilaavat omilta sopimusvalmistajiltaan tämän lääkevoiteen sekoituksen, Vuorela kertoi.
Fimea arvioi ja myöntää myyntilupia, jotka tapahtuvat lääkeyritysten hakemusten perusteella. Fimea myös seuraa lääkkeiden turvallisuutta.
– Lääkeyhtiöt itse päättävät, hakevatko ne jollekin lääkkeelle myyntilupaa. Yhtiöt itse myös päättävät, että kun ne ovat saaneet myyntiluvan, tuovatko ne sen jälkeen sen lääkevalmisteen meille markkinoille.
Lääkeyhtiöt myös päättävät hinnan, eli siihen Fimea ei voi Vuorelan mukaan vaikuttaa. Ja kuten Palonenkin sanoi, lääkeyhtiöt päättävät, lähtevätkö hakemaan lääkkeelle Kela-korvausta.
– Lisäksi ne vastaavat siitä, että lääkkeitä on saatavilla ja että jos jokin saatavuushäiriö olisi näköpiirissä, ne ilmoittavat siitä meille Fimeaan, Vuorela sanoi.
Lääkkeiden korkea hinta
Varsinkin monet perheet ovat joutuneet painimaan syyhyn aiheuttamien korkeiden lääkekustannusten parissa. Ilman reseptiä saatavissa oleva permetriinivoidehoito saattaa maksaa neljän hengen perheessä lähes 500 euroa, kertoi ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Hannula-Jouppi.
Reseptillä määrättävän rikkivaseliinihoidon hinta nelihenkisessä perheessä voi nousta yli 130 euroon.
– Muutaman vuoden takainen tutkimus on osoittanut, että rikkivaseliinihoidolla olisi parempi teho syyhyyn kuin permetriinivoiteella, Hannula-Jouppi kertoi.
Niin ikään reseptillä määrättävät ivermektiinitabletit ovat Hannula-Joupin mukaan myös tehokas hoito syyhyyn. Neljän hengen perheen noin 30 tablettia maksavat lähes 180 euroa.
Maailmalla käytetään paljon bentsyylibentsoaattiliuosta tai -voidetta. Suomessa ei Hannula-Joupin mukaan ole saatavilla liuosta. Voidetta on saatavilla vain erityisluvalla, eikä sekään ole Kela-korvattava.
– Viime vuonna tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että bentsyylibentsoaattiliuoksella oli selkeästi parempi vaste syyhypotilaiden hoitoon kuin mitä oli permetriinivoiteella, Hannula-Jouppi sanoi.
