Maatalousyrittäjät Suomessa ja koko EU:n alueella ovat vaikeassa tilanteessa. Maatalouden tulot ovat viime vuosina laskeneet. Yrittäjätulo on pudonnut vuoden 2012 tasosta noin kolmannekseen viime vuonna. Lasku on johtanut pääasiassa Venäjän pakotteista, EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta, joka on johtanut EU-tukien laskuun ja maitokiintiöiden poistoon.
Myös Suomen kansallista tukea on laskettu ja kauppojen elintarvikkeita koskevat hinnan alennuskampanjat ovat laskeneet tuottajien saamaa hintaa. Lisäksi viime vuoden huono sato kehnon sään vuoksi heikensi tuloa.
Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä heikko ja julkisen talouden suunnitelmassa vuosina 2017–2020 olevat lisäleikkaukset kansalliseen tukeen heikentävät lisää osaltaan maatalouden kannattavuutta. Vaikutus kohdistuu eri tiloille eri tavoin. Osalla, etenkin lähivuosina investoineista tiloista, tukien lasku heikentää selviytymismahdollisuuksia, kun markkinoilta saatavat tulot eivät lähivuosina merkittävästi kasva. Vaikka tuottajahintojen lasku on pysähtymässä, merkittävää nousua ei ole näköpiirissä.
Oman ongelman on muodostanut myös tukimaksatusten viivästyminen. EU:n maatalouspolitiikan ja kansallisen tuen muutosten ohjelmoiminen tietojärjestelmiin on osaksi epäonnistunut. Maamittaushallitus, joka tuottaa Maville tietojärjestelmiä ei omalta osaltaan saanut järjestelmiä toimimaan sovitussa aikataulussa.
Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto perehtyi asiaan perusteellisesti ja kuuli kansliapäällikköä ja Maanmittauslaitoksen pääjohtajaa, joka totesi, että maatalouden tukijärjestelmä on mutkikkaampi kuin Kelan järjestelmät. Tässä markkinatilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että tietojärjestelmät saadaan kuntoon ja maanviljelijät saavat tukensa ajallaan.
Maatalousjaosto ja maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti yhdessä iltapäivän kestäneen seminaarin, joka oli todella hyödyllinen. On muistettava, että maanviljelijöiden vaikeaa tilanteeseen ei syyllinen ole ainoastaan Mavi, vaan taustalla on paljon laajempi alaa koskeva kriisi.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme yksimielisesti pitkään pitäneet esillä maanviljelijöiden hallinnollisen taakan eli suomeksi sanottuna byrokratian laajuutta, viimeksi antamassamme lausunnossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosina 2017-2020. Valiokunta piti välttämättömänä, että maa- ja metsätalousministeriö uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Maataloushallintoa ja viljelijöihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa on kevennettävä nopeasti ja tehokkaasti.
Maanviljelijöiden vaikeassa tilanteessa on erityisen tärkeää, että me jokainen tehdessämme ruokaostoksia, ostamme kotimaisten tuottajien tuotteita. Myös ravintoloissa ruokaillessamme on hyvä kysyä tuotteiden alkuperää. Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta ja on hyvä muistaa, että elintarvikeketju työllistää lähes 300 000 suomalaista.
Ajaessani lauantaina Lehtimäen kautta, tien varressa heinäpaaleissa luki, Not farms, not food eli ei tiloja, ei ruokaa, siinä on totuus.
Harry Wallin
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja valtiovarain- valiokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja.