Syksyn yksi parhaista sarjoista on ravintolamaailmaan sijoittuva The Bear. Sen uusin kausi tuli Disney+ -suoratoistopalveluun elokuussa.
Ensimmäisellä kaudella Michelin-kokki Carmen (Jeremy Allen White) jättää fine dining -maailman jatkaakseen veljensä hämyistä ja sekasortoista ravintolaa. Oman elämänsä riistänyt veli jätti jälkeensä surua, kaaosta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta.
Ensimmäisellä kaudella katsoja pääsee osaksi ravintolamaailman hektistä ja stressaavaa arkea, ja se on paikoin raskasta katsottavaa. Sinnittely kuitenkin palkitaan hienoilla roolisuorituksilla ja syventymisellä hahmojen suruihin ja epäonnistumisiin. Jokainen jakso rakentaa sarjan hahmojen henkistä maailmaa.
Hienoksi rakentunut ensimmäinen kausi jättää arvailun varaa, voiko seuraava kausi olla yhtä hyvä. Heti ensimmäisestä jaksosta on selvää, että uusi kausi antaa parastaan.
Toinen kausi sukeltaa entistä syvemmin Berzattojen perheen traumoihin ja antaa tilaa sivuhenkilöille.
Kauden kuudes jakso, Fishes, on hengästyttävä ja nostaa pulssia, enkä suosittele katsomaan sitä hektisen päivän päätteeksi. Toisaalta jakso valottaa Carmenin sisarusten ja sukulaisten suhteita. Mukana jaksossa on vierailevat myös Jamie Lee Curtis ja Better Call Saul -sarjan päähenkilö Bob Odenkirk.
The Bearin onnistuminen piilee varmastikin sen uskomattoman hyvässä taustatyössä. Ravintolamaailman nyanssit ja raadollisuus näkyvät sarjassa, ja turhautuneisuus on käsinkosketeltavaa.
Toisella kaudella päästään kuitenkin enemmän päähenkilöiden päähän ja katsojana huomaakin toivovansa Carmenille kaikkea hyvää niin rakkaudessa kuin liiketoiminnassa.
Carmenin apulaiskokki Sydney (Ayo Edebiri) on edelleen uskollinen ravintolan onnistumiselle lukuisista henkilökohtaisista epäonnistumisista huolimatta.
Tarkan ravintolamaailman kuvauksen lisäksi sarja onnistuu pureutumaan hahmojen sielunmaailmaan tarkasti.
Kaikkea ei sanota, ja kameratyöskentelyllä on ollut tärkeä rooli sarjan tunnelman välittäjänä.
★ ★ ★ ★ ★
Provosoiva sarja lääkkeen vaikutuksista
True Crime -kiinnostuksen huipussa suoratoistopalvelut ovat alkaneet tuottaa sarjoja todellisista tapahtumista – rikoksista ja epäonnisista tapahtumista.
Yksi mielenkiintoinen minisarjauutuus on Painkiller (Netflix), jossa puidaan Amerikan opioidikriisin syitä ja seurauksia seuraamalla kriisin aiheuttajia, uhreja ja totuutta etsivää tutkijaa. Sarjan pääosissa nähdään mm. Matthew Broderick, Uzo Aduba, Taylor Kitsch.
Sarjan pääkohde on Purdue Pharma, joka keksii Oxycontinin-särkylääkkeen vaikean säryn hoitoon.
Nopeasti riippuvuuden aiheuttama lääke aiheutti Yhdysvalloissa vakavan opioidiepidemian, mutta lääkkeen keksijöille ja sen myyjille rutkasti voittoa. Lääkkeen on sanottu olevan heroiini pillerin muodossa.
Sarjan jokainen jakso alkaa henkilöillä tai henkilöllä, joka kertoo, että sarja on fiktiivinen ja sen tapahtumia ja henkilöitä on muokattu draamallisista syistä. Heidän läheisensä tarina ei kuitenkaan ole fiktiota.
Vaikea riippuvuus tappoi satojatuhansia ja pilasi samalla läheisten elämän. Sarjassa ahneutta, surua, kipua ja totuuden etsimistä lähestytään monesta eri kulmasta.
Jaksot ovat piinallisen provokatiivisia, mutta ne antavat vain pienen kuvan siitä, mitä todellisuus on ollut.
Surullista on, että Purdue Pharma ei varsinaisesti joutunut koskaan vastuuseen lääkkeen valmistamisesta ja sen aggressiivisesta myynnistä. Uskomatonta on myös se, että lääkettä on edelleen saatavilla.
★ ★ ★ ★