Kun sydän pysähtyy, on kiire auttaa. Sydänpysähdystilanteessa apua tarvitaan minuuttien sisällä. On mahdotonta ennustaa, milloin ja kenelle sydänpysähdys tapahtuu, mutta onneksi voimme jo ennalta varautua näihin tilanteisiin.
Sydänturvallisuus muodostuu ihmisten elvytysrohkeudesta ja mahdollisuudesta saada sydäniskuri käyttöön minuuttien sisällä. Sydänliiton selvitysten mukaan meistä suomalaisista yli 90 % on valmiita auttamaan elvytystilanteessa. Nyt tarvitaan sydänturvallisuuden rakenteiden kehittämistä erityisesti kunnissa, jotta maallikkoelvytys toteutuisi nykyistä paremmin.
Kunnissa sydänturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sydäniskurien saavutettavuutta ja määrää sekä kohentamalla asukkaiden elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksissa tai elvytysvalmennuksissa. Sydänturvallisuus osana hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa tekee sen edistämisestä suunnitelmallista. Yksinkertaisia ja konkreettisia toimia ovat jo olemassa olevien sydäniskurien lisääminen defi.fi-palveluun, sydänturvallisuusviestintä eri kanavissa ja asukkaiden elvytysharjoittelun mahdollistaminen erilaisissa tilaisuuksissa. Näiden toimien lisäksi uusien sydäniskurien hankinnalla ja järkevällä sijoittelulla sydänturvallisuustilannetta voidaan parantaa merkittävästi.
Etelä-Pohjanmaalla sydänturvallisuus on kehittynyt viime vuosina eri toimijoiden aktiivisuuden myötä. Erityisesti sydänyhdistysten toteuttamissa sydänturvallisuustilaisuuksissa osallistujat ovat saaneet rohkeutta toimia sydänpysähdystilanteessa sydäniskuriin ja elvyttämiseen tutustumisen myötä. Useat yhteisöt ovat hankkineet omalla rahoituksella tai erilaisilla avustuksilla sydäniskureita ja niiden määrä on lisääntynyt useilla sadoilla ollen nyt 518. Sydäniskureista lähes joka kolmas on saatavilla 24/7. Sydänturvallisuudessa on edelleen kuitenkin myös parannettavaa. Tarvitaan lisää elvytysosaamista ja sydäniskureita. On erityisesti tärkeää huomioida sydäniskurien sijoittaminen 65+ -väestön asuinalueille sekä taajama-alueiden ulkopuolelle.
Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointialueiden sydänturvallisuustason vertailussa sijalla seitsemän. Sydänturvallisin kunta on Isojoki ja maakunnan perän pitäjinä ovat Kurikka ja Alavus.
Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -palvelu on tehty VTT:n kanssa suunnitellun sydänturvallisuuden mittariston pohjalta. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu ensisijaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön sydänturvallisuuden tason selvittämiseksi ja sen kehittymisen seuraamiseksi. Se tarjoaa sekä tietoa sydänturvallisuuden tasosta sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sydänturvallisuuden parantamiseksi. Sydänturvallisuuden edistämisen askelmerkit ovatkin siis erittäin helposti saatavilla. Haastankin eteläpohjalaiset kuntavaaliehdokkaat parantamaan sydänturvallisuuden tasoa omassa kunnassa tulevalla valtuustokaudella.
Mikä on sinun kuntasi sydänturvallisuuden taso? Mitä konkreettisia toimia kunnassasi voitaisiin tehdä sen parantamiseksi?
Heidi Karjanlahti
kehittämispäällikkö
Sydän-Suomen alue ry, Sydänliitto