Suur­lä­het­ti­läs Hau­ta­la: Kamala Har­ri­sin it­se­näi­ses­tä ul­ko­po­liit­ti­ses­ta ajat­te­lus­ta ei ole oi­keas­taan mitään tietoa

Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan totuus on, että Yhdysvaltain presidenttiehdokas Kamala Harrisin ulkopoliittisesta ajattelusta ei ole paljon aineistoa. LEHTIKUVA / Lauri Heino
Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan totuus on, että Yhdysvaltain presidenttiehdokas Kamala Harrisin ulkopoliittisesta ajattelusta ei ole paljon aineistoa. LEHTIKUVA / Lauri Heino

Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin omasta itsenäisestä ulkopoliittisesta ajattelusta ei ole oikeastaan minkäänlaista tietoa, sanoo Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala. Hän kommentoi asiaa keskiviikkona keskustelutilaisuudessa Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä Etelä-Karjalassa.

– Viimeiset pari viikkoa Washingtonissa käytin aika paljon aikaa siihen, että yritin kysyä amerikkalaisilta, jotka ovat sisällä näissä rakenteissa, että mikä heidän analyysinsä on, että minkälaista hänen ulkopoliittinen ajattelunsa on. Vastaus oli aika suoraan se, että ei oikein voi sanoa, kun ei ole aineistoa, Hautala sanoi.

– Miten hän toimii, jos hän on ikään kuin home alone -tilanteessa, meillä ei ole tästäkään tietoa.

Hautalan mukaan kommentti ei ole skeptinen tai epäluuloinen, mutta Hautalan mukaan totuus on, että Harrisin ulkopoliittisesta ajattelusta ei ole paljon aineistoa.

Jos republikaanien ehdokas Donald Trump voittaisi marraskuun presidentinvaalit, ei Trumpin toinen kausi Hautalan mukaan olisi välttämättä aivan samanlainen kuin ensimmäinen kausi. Samalla Hautalan mukaan täytyy muistaa, että emme tiedä, millainen Harrisin presidenttikaudesta tulisi.

Hautala näkee, että Euroopan täytyy jatkossa satsata puolustukseen aivan eri tavalla kuin tähän asti, riippumatta siitä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris.

Trumpin aikeet arvoitus

Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik sanoi, että hänellä on Harrisin mahdollisesta presidenttiydestä vähän se huoli, että se voisi aiheuttaa läntisessä Euroopassa vaarallista helpotuksen tunnetta.

– Että nyt asiat jatkuvat niin kuin ennenkin, niin ehkä meillä ei ole ihan niin kova kiire oman puolustusteollisuuden ja oman puolustuskyvyn vahvistamisen kanssa, Raik sanoi.

Raikin mielestä Trumpin mahdolliseen toiseen presidenttikauteen liittyy ennen kaikkea valtava epävarmuus.

– Ihan mahdollista on sekin, että se ei välttämättä olisi edes huono asia lännen ja Venäjän välisille suhteille. Me emme vain tiedä, mitä Trump tulisi tekemään.

Yhdysvallat-suhde kantaa

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi olevansa varma, että Suomen ja Yhdysvaltain välinen suhde kantaa riippumatta siitä, kuka on Yhdysvaltain presidentti.

Valtosen mukaan ehkä keskeisin oppi Trumpin presidenttikaudelta oli, että täytyy katsoa ”pikemminkin mitä kädet tekevät kuin mitä suun liikkeet ovat”.

Valtonen huomautti, että Trumpin kaudella Yhdysvallat itse asiassa panosti enemmän Itämeren alueen turvallisuuteen kuin Trumpin edeltäjän Barack Obaman kaudella.

Hautala, Raik ja Valtonen puhuivat samassa paneelikeskustelussa Kotkaniemi-foorumissa.

Ilmoita asiavirheestä