Suurin osa väestöstä kannattaa edelleen tasa-arvon edistämistä, kertoo suomalaisten näkemyksiä mittaava tasa-arvobarometri.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen tuloksista ilmenee, että miehistä lähes puolet ja naisista neljä viidestä kokee miesten aseman yhteiskunnassa olevan parempi kuin naisten. Naisten asemaa parempana piti pieni vähemmistö, naisista kaksi ja miehistä seitsemän prosenttia.
Enemmistö ei siis pidä sukupuolten tasa-arvoa Suomessa vielä saavutettuna.
Barometrin tulokset antavat myös merkkejä uudenlaisesta konservatiivisesta ajattelusta nuorten miesten keskuudessa. Pieni osa nuorista miehistä näyttää suhtautuvan aiempaa kriittisemmin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen. Tällaista ajattelua ei havaita niinkään 35–45-vuotiaissa.
Tulosten valossa kyse ei toistaiseksi kuitenkaan ole laajamittaisesta ilmiöstä.
Toiveikkuutta vähänlaisesti
Valtaosa naisista ja miehistä koki myös, että miehetkin hyötyvät sukupuolten tasa-arvosta. Tämä näkemys on vahvistunut sekä miehillä että naisilla kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
Vaikka suuri osa miehistä koki sukupuolten tasa-arvon toteutuneen jo, suurin osa vastaajista tunnisti useita tasa-arvo-ongelmia ja kannatti niiden ratkaisemista.
Tilanteen paranemiseen ei suhtauduta järin toiveikkaasti: alle puolet kaikista vastaajista arvioi tasa-arvon lisääntyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat lisääntyneet yleisesti. Naisista lähes puolet ja miehistä reilu viidennes vastasi kokeneensa kahden edellisen vuoden aikana seksuaalista häirintää.
Barometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Yli 80 prosenttia piti tärkeänä, että sukupuolivähemmistöjen oikeuksista huolehditaan Suomessa.
Naiset kokkaavat, miehet korjaavat
Barometri selvitti myös käsityksiä kotitöiden vastuunjaosta kahden puolison kotitalouksissa. Näiksi kotitalouksiksi barometri katsoo avo- ja avioparien perheet sekä rekisteröidyssä parisuhteessa olevat parit riippumatta sukupuolesta ja siitä, onko parilla lapsia.
Barometrissä kuitenkin todetaan, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvaksi ilmoittautuneita oli tutkimukseen vastanneissa niin vähän, ettei määrä riitä tilastollisesti luotettavaan tarkasteluun erillisenä ryhmänä. Barometrin tekijät sanovatkin, että sukupuolivähemmistöjen tasa-arvonäkemyksistä ja -kokemuksista olisi kannatettavaa tehdä erillistä selvitystä.
Tulokset osoittavat, että kotityöt jakautuvat edelleen perinteisten roolien mukaisesti. Naiset vastaavat yleensä pyykinpesun ja ruoanlaiton kaltaisista kotitaloustöistä, miehet taas useimmiten esimerkiksi kodin huoltotöistä, korjaamisesta ja laitteiden asentamisesta. Naiset kokevat olevansa liikaa vastuussa kotitöistä selvästi useammin kuin miehet.
Kotitöiden jakaminen on barometrin perusteella myös puolisoiden yleisin erimielisyyksien aihe.
Lastenhoito usein naisen vastuulla
Myös lasten kasvatukseen liittyvät kotityöt ovat edelleen useammin naisten kuin miesten kontolla. Kuten edellisessä, vuoden 2017 barometrissä, nytkin 90 prosenttia vastaajista katsoi, että miesten tulisi osallistua nykyistä enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Naisten ja miesten näkemykset eivät eronneet merkittävästi, eikä ikäkään aiheuttanut eroavaisuuksia.
Naisista yli ja miehistä lähes puolet oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei miehiä kohdella neuvolan tai päivähoidon kaltaisissa perheiden julkisissa palveluissa täysivaltaisina. Erityisesti näin kokivat nuorimmat, 16–34-vuotiaat naiset.
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen teki Tilastokeskus. Tilastokeskus toteutti tasa-arvobarometrin viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana. Barometrin otokseen valittiin satunnaisesti 6 500 Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta.
Tasa-arvobarometri toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Ensimmäistä kertaa se julkaistiin vuonna 1998.
