Suuri va­lio­kun­ta kan­nat­taa kah­dek­san­pro­sent­ti­sia al­ko­ho­li­juo­mia ruo­ka­kaup­poi­hin – kes­kus­tan Lintilä äänesti hal­li­tuk­sen rin­nal­la mie­tin­nön puo­les­ta, KD:n Tanus op­po­si­tion rin­nal­la vastaan

Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi alkoholilain muutosta koskevan mietinnön äänin 14–11. Valiokunnan puheenjohtaja on Heikki Autto (oik.). LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi alkoholilain muutosta koskevan mietinnön äänin 14–11. Valiokunnan puheenjohtaja on Heikki Autto (oik.). LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi alkoholilain muutosta koskevan mietinnön keskiviikkona äänin 14–11. Se tarkoittaa, että valiokunta puoltaa enintään kahdeksanprosenttisten, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myymistä ruokakaupoissa.

Hallituspuolue kristillisdemokraattien Sari Tanus äänesti opposition rinnalla mietintöä vastaan, kun taas oppositiopuolue keskustan Mika Lintilä äänesti hallituksen rinnalla mietinnön puolesta.

– Halutaan edistää terveyttä ja hyvinvointia, niin kuin kristillisdemokraattien ryhmä koko ajan, Tanus perusteli kantaansa äänestyksen jälkeen.

Hän huomautti, että puolueen vapaudesta toimia tässä asiassa hallituksen linjaa vastaan myös valiokunnissa on sovittu jo hallitusneuvotteluissa.

Pääoppositiopuolue SDP:n edustajat esittivät muun opposition tukemana asiantuntijoiden kuulemista suuressa valiokunnassa, mutta hallituspuolueiden edustajat tyrmäsivät sen.

Valmistustavan rajoittaminen vain käymisteitse valmistettuihin juomiin on ollut useiden asiantuntijoiden mukaan ongelmallinen EU:n kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuden näkökulmasta. Oppositio olisi halunnut tästä lisätietoa.

– Tällainen EU-oikeuden vastainen esitys ei tee hyvää Suomen maineelle. Ja sehän bongaa sitten takaisin tänne meille uudestaan ja mahdollisia sanktioitakin siitä voi seurata, valiokunnan toinen varapuheenjohtaja, SDP:n Maria Guzenina sanoi kokouksen jälkeen.

"EU-oikeudellisia ongelmia voi olla"

Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) perusteli lopullista ratkaisua sillä, ettei suuri valiokunta eduskunnan vakiintuneen tavan mukaan enää tässä vaiheessa prosessia avaa asiaa lisäkuulemisille.

– Itse asiassa sen osalta, josta lisäkuulemisia esitettiin, eli tästä EU-oikeudellisesta näkökulmasta, eduskunnan suuri sali on jo päättänyt, että nimenomaan asiaa ei näitä kuulemisia varten valiokuntaan lähetetä, Autto sanoi.

Hän viittasi siihen, että eduskunta hylkäsi viime perjantaisessa äänestyksessä Atte Harjanteen (vihr.) ehdotuksen siitä, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin hallituksen esitys, josta olisi poistettu viittaus käymisteitse valmistamiseen.

Autto kertoi, että valiokuntakäsittelyssä valmistustaparajoitteen purkamista esitti Inka Hopsu (vihr.), mutta tämä esitys raukesi kannattamattomana.

Autton mukaan EU-oikeudellisia ongelmia voi olla, mutta muut tahot tekevät siitä myöhemmin arvion.

– Käytännössä EU-tuomioistuin on se, joka päättää EU-oikeudelliset näkökulmat.

Äänestys ensi viikolla

Esitys palaa nyt eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Siitä keskustellaan seuraavaksi torstaina.

Esityksen toinen käsittely on todennäköisesti ensi viikon tiistaina ja sitä koskeva äänestys keskiviikkona. Eduskunta päättää silloin lopullisesti lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, mutta lakiehdotuksen sisältöön ei enää voi vaikuttaa.

Jos esitys hyväksytään, asia etenee vielä valtioneuvostoon ja sieltä presidentin esittelyyn vahvistettavaksi. Valtioneuvoston istunnot ovat yleensä torstaisin ja presidentin esittelyt perjantaisin.Tällöin viimeistään selviää myös se, milloin laki tulee voimaan.

Hallituksen esityksen lähettäminen suuren valiokunnan käsittelyyn on poikkeuksellista. Menettely on tarpeen, jos eduskunnan täysistunto ei ole yhtä mieltä asiasta mietinnön laatineen valiokunnan kanssa. Alkoholilain hylkäämistä esittänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hävisi perjantaina äänestyksessä äänin 95–78.

Vastaava menettely tarvittiin vuonna 2017, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti vähittäistavarakaupoissa myytävän alkoholin rajan 5,5 prosenttiin. Tuolloinkin sosiaali- ja terveysvaliokunta kannatti rajan pitämistä ennallaan 4,7 prosentissa.

Ilmoita asiavirheestä