Suomen kuusi suurinta kaupunkia tarvitsevat yli 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä, kerrotaan kaupunkien yhteisessä tiedotteessa. Muuten kaupungit eivät pysty täyttämään varhaiskasvatuslain velvoitteita ja tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille asukkaille.
Kaupunkien yhteisessä kannanotossa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungit.
Vuonna 2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki määrää kasvattamaan varhaiskasvatuksen korkeakoulutetun henkilöstön osuutta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin vähintään kahdella kolmanneksella päiväkotien henkilökunnasta tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja näistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus..
Uudet määräykset koskevat myös päiväkotien johtajia. Heiltä vaaditaan jatkossa kelpoisuutta varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään, riittävää johtamistaitoa sekä vähintään kasvatustieteen maisterin tutkintoa.
– Tällä hetkellä kuitenkin kuutoskaupungeissa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä johtajista vain alle 10 prosentilla on maisterintutkinto. Päiväkodinjohtajia ei tulla saamaan tarpeeksi, jos ainoa väylä johtajaksi on maisterintutkinto, sanoo Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus tiedotteessa.
Kaupungit toivovat pidennettyä siirtymää ja enemmän resursseja
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula johtuu tiedotteen mukaan lasten määrän ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvusta kaupungeissa. Samalla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät ovat puolittuneet.
– Kelpoista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti vain ole saatavilla. Tarvitsemme uudelta hallitukselta selkeän suunnitelman henkilöstöpulan ratkaisemiseksi, sanoo Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila tiedotteessa.
Kuuden kaupungin varhaiskasvatusjohtajien mielestä siirtymää uusiin henkilöstövaatimuksiin tulisi pidentää, jotta koulutusmäärät vastaavat korkeakoulutetun henkilöstön kasvavaa tarvetta. Lisäksi johtajien kelpoisuusehtoja pitäisi muuttaa, jotta myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa soveltuvuuden tehtäviin.
Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kaupunkien mukaan myös rahaa. Kuuden suurimman kaupungin tarvitsemien korkeakoulutettujen työntekijöiden kouluttaminen maksaa arvioiden mukaan yli 160 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen lisäämiseen osoitettiin kertaluontoisesti 6,3 miljoonaa euroa valtion vuoden 2023 budjetissa.
– On selvää, että tämä on kuin pisara meressä suhteessa kokonaistarpeeseen. Seuraavan hallituksen on tunnistettava, kuinka mittavaa resursointia varhaiskasvatus vaatii, sanoo Oulun vs. varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Ranki tiedotteessa.
Ammattijärjestöt eivät kannata pidempää siirtymäaikaa
Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) ja Varhaiskasvatuksen opettajien liitto (VOL) eivät kannata pidempää siirtymäaikaa korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle päiväkodeissa.
– Nyt ei ole aika pohtia maalin siirtämistä, vaan lisätä välittömästi koulutuspaikkoja riittävälle tasolle, Mikään pidempikään siirtymäaika ei riitä, ellei koulutusmääriä lähdetä heti korjaamaan, VOL:n puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo OAJ:n tiedotteessa.
Liitot eivät myöskään yhdy kaupunginjohtajien kritiikkiin päiväkodin johtajilta vaadittavasta kasvatustieteen maisterintutkinnosta. Tämä vaatimus vahvistaa OAJ:n tiedotteen mukaan varhaiskasvatuksen pedagogista luonnetta ja laatua. Kuntien tulee liittojen mukaan antaa päiväkotien johtajille mahdollisuus suorittaa vaadittu maisterintutkinto työn ohessa.
– Toisin kuin väitetään, sosionomeilla on varhaiskasvatuslain mukaan sama mahdollisuus kuin varhaiskasvatuksen opettajilla jatkaa opintojaan kasvatustieteen maisteriksi ja näin saada kelpoisuus päiväkodin johtajiksi, Pakanen sanoo tiedotteessa.