Tulevat viikot ovat erittäin merkittäviä niin juoma- ja pakkausteollisuudelle kuin eurooppalaisille kuluttajille. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetusluonnokseen, ja jäsenvaltiot pyrkivät sopimaan yhteisestä kannasta vuoden loppuun mennessä. Tällä lainsäädännöllä on valtava vaikutus tapaan, jolla tuotamme ja käytämme juomapakkauksia. Siksi on erittäin tärkeää saada asetuksesta toimiva.
Vaikka lain tarkoitusperät ovat hyvät ja EU:n tavoite vähentää pakkauksia ja pakkausjätettä on kiitettävä, osa ehdotetuista toimenpiteistä erityisesti uudelleentäytön osalta, eivät yksinkertaisesti ole realistisia. Ne uhkaavat heikentää kaikkia niitä menestyksekkäitä ponnisteluja, joita juomavalmistajat ovat tehneet kiertotalouden hyväksi.
Emme todellakaan usko, että EU:n tahto on romuttaa nämä tulokset.
Uudelleentäyttötavoitteiden lisääminen ilman tarkempaa vaikutustenarviointia ei ole oikea tapa toimia. Kaikkiin jäsenmaihin ei myöskään sovellu sama tapa.
Tavoitteisiin pääsemiseksi pitäisi sallia eri keinoja toteuttaa kierrätystä. Pakkauksien kierrätettävyys tulisi säilyttää tasavertaisena vaihtoehtona uudelleentäytön rinnalla.
Esitetyistä juomapakkausten uudelleentäyttötavoitteista pitäisi voida poiketa, jos juomapakkausten kierrätysaste on yli 90 prosenttia ja materiaali kiertää uudelleen hyödynnettäväksi.
Suomessa pantillisten juomapakkausten kierrätys on maailman huippuluokkaa. Nykyinen malli on toimiva ja kuluttajalle tuttu. Panimoala on jo vuosien ajan investoinut merkittävästi pakkaustensa kierrättämiseen.
Miksi panimot pitäisi velvoittaa tekemään valtavia investointeja pakkausten uudelleentäyttöön, kun EU ei ole edes arvioinut kunnolla, millä edellytyksillä uudelleentäytettävät järjestelmät toisivat toivottuja hyötyjä?
Pakkausten uudelleentäyttöä painotettaessa ei ole huomioitu Suomen kaltaisia maita, joissa kuljetusmatkat ovat pitkät. Uudelleentäyttö on toki tärkeää, mutta se tulisi toteuttaa vain siellä, missä se on järkevää ympäristön ja talouden kannalta. Toimivan kierrätysjärjestelmän vaarantaminen ei ole ympäristöteko.
Vielä on aikaa tehdä asetuksesta realistisempi ja käytännöllisempi ilman, että sen kunnianhimoisesta tasosta tingitään. Uudelleentäytettävät ratkaisut eivät tuota myönteisiä ympäristöhyötyjä kaikissa tilanteissa ja kaikissa pakkauksissa.
Asetukseen tulee luoda mahdollisuus poikkeuksiin, kun tietyt ympäristö- ja jätehuoltokriteerit täyttyvät kierrätettävien juomapakkausten osalta.
Olkaamme pragmaattisia ja kunnioittakaamme hyvin toimivia kierrätysjärjestelmiä.
Tuula Loikkanen
toimitusjohtaja
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry