Ilkka-Pohjalaisen 3.2. olevassa uutisessa kerrottiin tulevasta susien pannoituksesta Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin maakunnissa. Luonnovarakeskuksesta kerrottiin, ”että kaikki toimenpiteet suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän stressiä tai muuta haittaa eläimelle.” Pannoitukseen osallistujat on koulutettu tehtävään ja eläinlääkäri konsultoi työtä.
Millaista tuo suden pannoitus sitten on eläinsuojelun kannalta katsottuna. Kuuluisa susitutkija Seppo Ronkainen oli pitämässä suurpetoeläinten pannoitukesta luennon Laihialla 2010-luvun alkutaipaleella. Hän näytti kuvin ja videoin, miten villi susi otettiin kiinni. Talven lumikeleillä ajettiin moottorikelkalla susi kiinni ja heitettiin verkko suden päälle. Sitten kauhistuneen shokissa rimpuilevan suden päälle heittäytyy muutama äijänköriläs. Sudelle ilman sen omaa tahtoa asetetaan tutkapanta kaulaan. Pyydysverkko pois, äijänköriläät juoksevat suojaan ja susi pakenee syvästi järkyttyneenä. Samalla luennolla näytettiin myös karhun pannoitusta. Siinä äijänköriläiden piti juosta maastoautoon turvaan, kun vihainen karhu päästettiin pannoituksen jälkeen irti.
Nämä suurpetojen tutkapannat eivät ole mitään kevyitä metsästyskoiran tutkapannan kaltaisia. Ovat pannaltaan leveämpiä ja akut painavampia. Metsästyskoiralla tutkapanta otetaan jahtipäivän päätteeksi pois. Susilla se panta painaa koko ajan, mitä pysyy kaulassa. Huonosti asennettuna panta hiertää suden ja muiden suurpetojen kaulaa, aiheuttaen kärsimystä villieläimelle. Tällaista toimintaa on luvanvarainen susien pannoitus. Toimintaa valvovat aluehallintovirasto ja Suomen riistakeskus. Ovatko luonnonsuojelijat koskaan tehneet tutkimusta susipannan aiheuttamista ongelmista susille, kun muuten ollaan suden hyvinvoinnista huolissaan?
Petoyhdyshenkilöt keräävät luonnosta sudenpeetä ja toimittavat jätökset sitten tutkittavaksi. Ne kerätään ihan omalla fyysisellä vapaaehtoisella jalkapatikkatyöllä. Ei siihen tarvita tutkapantaa. Ketunpyytäjistä tässä työssä on ollut paljon apua, kuten jälkihavaintojenkin löytämisessä. Riistakamerallakin nuo susien liikkeet tuulivoimaloiden läheisyydessä pystyttäisiin kartoittamaan, ilman sudelle aiheutuvaa kärsimystä.
V-M Hakola
Ilmajoki