Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti keskiviikkona suden kanta-arvion, ja sen mukaan susia oli tämän vuoden maaliskuussa Suomessa 291-331 yksilöä. Kanta painottuu Länsi-Suomeen, jossa niille riittää ravintoa, kuten valkohäntäpeuroja.
Susikanta kasvaa Suomessa seuraavina vuosina arviolta kymmenen prosentin vuosivauhdilla, jos ei kannanhoidollista metsästystä tehdä tai jotakin yllättävää tapahdu.
Teams-yhteydellä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Luken tutkijoilta kysyttiin muun muassa sitä, levitetäänkö susia Itä-Suomesta länteen, vai mikä selittää lännen kannan nopean kasvun?
– Susia ei ole missään tapauksessa siirretty eikä siirtoistutettu ainakaan minun tietääkseni. Sudet ovat tehokkaita siirtymään paikasta toiseen ja gps-seurannassa on selvinnyt, että nuori susi voi liikkua jopa tuhat kilometriä. Länsi-Suomeen susi on jolkotellut siksi, että siellä on hyvät ravinto-olosuhteet. Sitten on muodostunut pareja, joille on syntynyt isoja pentueita, vastasi tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Susien määrässä vaihtelua
Pohjalaismaakunnissa susia on erityisesti rannikon tuntumassa Pohjanmaalla, mutta myös Etelä-Pohjanmaan puolella erityisesti Suupohjan suunnalla Kauhajoen-Isojoen alueella Lauhanvuoressa.
Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen lisäksi susikantaa on arvioitu dna-näytteistä eli keräämällä susien ulosteita ja huomioimalla myös susien kuolleisuus. Vuoden 2022 maaliskuussa julkistetun tilaston mukaan susiyksilöitä oli Suomessa arviolta 290 ja tämän vuoden maaliskuussa 310.
Esimerkiksi Isojoen reviirissä asusti vuonna 2022 yksi susipari, ja niin oli nytkin 2023. Samalla seudulla Lauhanvuoren reviirissä oli aiemmin perhelauma ja nyt sieltä todettiin yhdeksän yksilöä ja yksi vierailijasusi Kankaanpäästä.
Kaskisten reviirillä eli käytännössä Närpiön alueella oli viime vuonna perhelauma, ja nyt sieltä tunnistettiin vain yksi susi ja yksi suden ja koiran risteymä.
Koirasusi tuli Ylämaalta Närpiöön
Koirasudet voivat sekoittaa aidon suden geeniperimää, ja siksi Luonnonvarakeskus ei katso niitä hyvällä. Niitä ei myöskään lasketa mukaan susikantaan.
Koirasusia on Itä-Suomessa Ylämaalla kuuden yksilön lauma. Itärajalta Tuupovaarasta otettiin viime marraskuussa kiinni ja lopetettiin yksilö, joka oli kesy ja ilmeisesti ihmisen kasvattama koiran ja suden risteytys. Kyläläisten mukaan se oli seuraillut paikallista susilaumaa.
Tutkimuksessa selvisi nyt, että Ylämaalta oli yksi koirasusi vaeltanut Närpiöön. Se ei ole tiettävästi päässyt osaksi mitään laumaa, eikä se ole ilmeisesti löytänyt pariakaan, joten pentuja sille tuskin on syntynyt. Sen tulevaisuutta voi vain arvailla.
– Siitä on vain yksi näyte tammikuulta, emmekä tiedä, kauanko se on viettänyt siellä aikaa. Näytteiden perusteella löytyy paljon yksilöitä, joita ei enää koskaan jatkossa tavata. Kyllähän koirasudellakin on kova biologinen tarve löytää kumppani, ja on mahdollista, että se tulee jossakin pariutumaan, totesi erikoistutkija Mia Valtonen.
Ohjelmajohtaja Katja Holmala tosin lisäsi, että Luken mukaan risteymät tulee poistaa, eikä ole todennäköistä eikä toivottavaa, että Närpiön koirasusi muodostaisi parin.
Susimäärä voi nousta 461:een
Kanta-arvio julkaistaan vuosittain aina maaliskuulla, jolloin susien määrä on pienimmillään ennen pentujen syntymää huhti-toukokuussa.
Kun yksilöitä oli viime vuonna arviolta 290 ja tänä vuonna 310, laskee Luke, että ensi vuonna määrä olisi ilman kannanhoidollista metsästystä 236-383 yksilöä ja seuraavana vuonna 222-461.
Kannanhoidolliseen metsästyksen tarpeellisuuteen tutkijat eivät halunneet ottaa tiedotustilaisuudessa kantaa.
Susireviirejä oli tämän vuoden maaliskuussa Suomessa 59-64. Reviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai pari.
Fakta: Lauhanvuoressa ainakin 9 sutta
Ilkka-Pohjalaisen päälevikkialueella Luken susitilasto 2023 näyttää tältä:
Isojoen reviirissä asusti vuonna 2022 yksi susipari ja niin nytkin 2023 tutkimuksen mukaan.
Isojoen-Kauhajoen alueella Lauhanvuoren reviirissä oli aiemmin perhelauma ja nyt sieltä todennettiin yhdeksän susiyksilöä, ja alueella kävi yksi vierailijasusi Kankaanpäästä.
Korsnäsin reviirillä ei ollut viime vuonna edes paria, mutta nyt siellä on perhelauma, josta yksilöitä tunnistettiin kahdeksan.
Jurvan reviirillä oli viime vuonna perhelauma ja nyt tunnistettiin kaksi eri yksilöä.
Laihian reviirillä oli viime vuonna pari, ja nyt tunnistettiin kaksi eri yksilöä.
Kaskisten reviirillä (käytännössä Närpiö) oli viime vuonna perhelauma, ja nyt tunnistettiin yksi susi ja yksi suden ja koiran risteymä.
Närvijoki-Pirttikylä reviirillä oli vuosi sitten susipari, mutta nyt tunnistettiin kolme eri yksilöä.
Alajärven havaintoalueelta aineisto on nyt vähäinen, vain yksi havainto naarassudesta. Viime vuonna alueella asusti susipari.