Lakeuksilla ei ole kovin otollisia olosuhteita surffailuun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aiheesta voisi innostua täälläkin.
Mitä sitä kiertelemään. Haluaisin oppia surffaamaan, sanoo seinäjokelainen Sami Kankaanpää ja tunnustautuu wannabe-surffariksi.
Miehellä on jo oma lauta, Safari Spider, vaikka sillä ei ole vielä laineita laskettukaan. Surf-kulttuuri iskee mieheen muutenkin.
Kotioloissa Kankaanpää on rakennellut vanhasta vuosikerta-Volkswagenista ikioman surffibussin. Innostus alkoi klassisten ”kuplavolkkarien” kautta. Surffiteema tuli mukaan, kun sopiva auto löytyi pihaan.
– Omalla bussilla on mukava tehdä reissuja, ja siinä voi vaikka yöpyä, jos siltä tuntuu, Sami Kankaanpää perustelee.
– Ehkä koko projektin taustalla on myös leikkimielinen haave. Se, että vielä joskus ajelen pikkubussilla alas Portugalin rannikkoa sitä mukaa kun kelit kylmenevät. Katolla on tietysti surffilauta, jonka jo siihen mennessä hallitsen. – Ehkä se haave ei koskaan toteudu, mutta voi sitä aina pakkasilla hetken fiilistellä, Kankaanpää heittää rennosti.
Surf-lauta bussin katolla näyttäisi joka tapauksessa hyvältä, käytti sitä tai ei.
– Todennäköisempää on kuitenkin se, että katolle pannaan subbi-lauta. Sitä voi oikeasti Suomen vesistöillä käyttääkin, Kankaanpää toteaa ja lisää, että subbailu Kyrkkärillä on tuttua puuhaa.
Retrohenkiseen bussiin on rakenneltu kivoja yksityiskohtia, kuten skeittilaudan pyörät, jotka toimivat ovenripoina. Auton sisältä löytyvät niin stereot, hupiakku, usb-pistokkeet kuin jääkaappikin. Sivuoveen on tulossa vielä itsesuunniteltu logo.
Sisustus on täysin itse rakennettu. Nukkumaan mahtuu kolme mukavasti ja tarvittaessa vaikka koko viisihenkinen perhe, jos retkiasennetta löytyy.
– Auto herättää huomiota ja hilpeyttä. Ihmiset vilkuttelevat kun olemme ajelemassa perheen kanssa, Kankaanpää naureskelee.
– Kun pysähtyy huoltamolle tankkaamaan, löytyy aina joku, joka alkaa muistella, kuinka aikoinaan sillä ja tällä oli samanlainen kulkupeli.
IT-konsultin arki ruuhkavuosineen on kiireistä ja haasteista aikaa. Surf-bussi tarjoaa hyvää vastapainoa ja yhden sortin terapiaa.
– Työssäni olen tekemisissä bittien ja abstraktien asioiden kanssa. Tämä ”terapia-kapseli” edustaa jotakin konkreettista ja käsin kosketeltavaa, Kankaanpää pohtii.
Kiire ei ole mihinkään. Jos jotain ei osata, se opetellaan. Jos tiettyä osaa ei löydy, niin aina löytyy harrastaja, joka on valmis luopumaan omastaan.
– Autojen kunnostamisen yhteydessä kulkee vitsi, että tämä on vappuna valmis – muttei pidä sanoa, minä vuonna.
Kankaanpää on harrastanut autonrakentelua nyt kuutisen vuotta. Hän sanoo, että koko juttu alkoi ”vähän läpällä”.
– Ei minulla ole mitään kummempaa osaamista autojen saralla. Tässä katsotaan samalla, kuinka pitkälle Youtubella pääsee, mies lohkaisee.
Totta toinen puoli. Netin eri kanavilta löytyy paljon vinkkejä ja opastusta.
– Jos kertoo olevansa pulassa vanhan Volkswagenin kanssa, niin melkeinpä nopeammin paikalle ehättää joku alan harrastaja kuin vaikka ystävä tai sukulainen.
Parhaimmillaan Kankaanpäällä on ollut volkkareita kolme yhtä aikaa. Siinä kohtaa koeteltiin jo perheen sietokykyä. Mutta on kolikolla kääntöpuolikin.
– Kun olen joskus pohtinut surffibussin myymistä, on perheeltä tullut äkkiä kielteinen kommentti.
Kankaanpäiden vapaa-ajan autolla on jo takana useampi reissu. Sillä on käyty niin volkkariharrastajien tapahtumissa Ruovedellä ja Jämillä kuin vaikkapa Gasoline-tapahtumassa Lapualla.
– Ei ne meitä Lapualtakaan pois ajaneet, vaikkei tämä mikään V8 olekaan, Kankaanpää kertaa.
Hän aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä toistaiseksi.
– En aivan tiedä, mikä tässä harrastamisessa lopulta on se juttu: auto, itsensä haastaminen, yhdessä tekeminen perheen kanssa vai kanssaharrastajien verkosto, Kankaanpää pohtii.
– Joka tapauksessa tämä on hauska harrastus.
Mikke Nöjd Tero Hautamäki