Suojelupoliisi (supo) ei ota julkisesti kantaa siihen, kuinka todennäköistä Venäjän osallisuus Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vaurioitumiseen on. Supo julkaisi torstaina vuosittaisen kansallisen turvallisuuden katsauksensa. Vaikka katsaus on laadittu ennen tiistaina julkisuuteen kerrotun kaasuputkivaurion ilmenemistä, oli asia vahvasti esillä supon tiedotustilaisuudessa.
Supon mukaan kriittisen infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa, vaikka uhka onkin kohonnut. Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi katsauksen tiedotustilaisuudessa, ettei kaasuputkivaurio muuta tätä arviota.
– Se on keskeyttänyt Suomen ja Viron välisen kaasun liikkumisen, mutta se ei ole vaikuttanut Suomen energiahuoltovarmuuteen, Pelttari kommentoi vauriota, jota supo ei laske lamauttavaksi vaikuttamiseksi.
Vaurion syy on keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinnassa, jossa supo on mukana asiantuntijan roolissa.
– Emme lähde siihen ottamaan kantaa sen tarkemmin. Voi todeta kuten KRP ja valtionjohto, että näyttää, että se on ulkoisen toiminnan aiheuttama, se on hyvin todennäköistä. Ja tällaisen valtiollisen toimijan osuutta tässä työssä ei voida sulkea pois, Pelttari sanoi.
Supon erikoistutkija Suvi Alvari kommentoi, että riippumatta siitä, kuka vaurion takana on, siitä on hyötyä Venäjälle.
– Se on vahva pelote. Se tukee Venäjän informaatiovaikuttamista, jota se on harrastanut jo pitkään Euroopan suuntaan. Venäjä viime talvenakin puhui siitä, kuinka Euroopan energiaturvallisuus on heikko. Tämä sitten kätevästi tukee Venäjän muuta informaatiovaikuttamista, Alvari sanoi.
Venäjä valmis toimiin
Supo totesi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Suomen liittyminen Natoon todennäköisesti voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan. Supo katsoo, että myös sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet voivat voimistaa Venäjän vastatoimia.
Supo huomauttaa, että kuitenkin juuri Nato-jäsenyys antaa suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan. Suomen ja Venäjän suhteet ovat suojelupoliisin mukaan heikentyneet merkittävästi ja Venäjä on valmis toimiin Suomea vastaan, jos maa katsoo sen olevan tarpeellista. Suojelupoliisi arvioi kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistuksen yhteydessä, että Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona.
Erikoistutkija Alvari sanoi tiedotustilaisuudessa, että pitkästä yhteisestä rajasta huolimatta Suomi ei korostu Venäjän vaikuttamisessa, vaan Suomi näyttäytyy osana läntistä rintamaa. Venäjää kiinnostaa Alvarin mukaan enemmän Suomen osallistuminen pakotteisiin ja Venäjän toimien tuomitseminen kuin Suomen Nato-jäsenyys. Toisaalta Nato-jäsenyys on lisännyt Venäjän tiedontarvetta Suomesta.
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan vaikuttamisen uhka on supon mukaan kohonnut, mutta infrastruktuurin lamauttava vaikuttaminen ei suojelupoliisin arvion mukaan ole lähitulevaisuudessa todennäköistä Suomen alueella.
– Venäjän vaikuttaminen Suomeen on pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, erikoistutkija Alvari sanoo supon tiedotteessa.
Supo: Tavoite heikentää Naton ja EU:n yhtenäisyyttä
Suojelupoliisi arvioi, että Venäjän vaikuttamisen päätavoite on heikentää Naton ja EU:n yhtenäisyyttä ja vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle.
– Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, arvioi supon päällikkö Antti Pelttari tiedotteessa.
Viime vuoden tapaan supo sanoo katsauksessaan, että Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua tekevät erityisesti Venäjä ja Kiina.
Venäjän tiedustelun suuntaamiseen vaikuttaa supon mukaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama jännitteinen turvallisuustilanne Euroopassa. Venäjän ajankohtaisina mielenkiinnon kohteina korostuvat Suomen Nato-jäsenyyden konkreettiset seuraukset, Ukrainalle annettava materiaalituki sekä keinot pakotteiden kiertämiseen Suomen kautta.
Venäjä käyttää informaatiovaikuttamisessaan verkkoalustoja. Se hyödyntää todellisia uutisia ja tietoja, mutta muuttaa niiden sävyä, yksityiskohtia tai kehystä siten, että uutinen näyttää tukevan Venäjää. Viestejä ei ole aina helppo tunnistaa propagandaksi.
Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytykset Suomessa sen sijaan ovat heikentyneet Ukrainan sodan sekä venäläisdiplomaattien karkotusten vuoksi. Venäjä joutuu erittäin todennäköisesti siirtämään tiedonhankintansa painopistettä kyberympäristöön.
Kiinaa kiinnostaa teknologia
Kiinan tiedustelu Suomessa kohdistuu supon mukaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon ja huipputeknologiaan.
Kiina kohdistaa Suomeen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua. Kiina pyrkii kybervakoilun kautta hankkimaan tietoa muiden valtioiden ulkopoliittisista näkemyksistä sekä teknologista tuotekehitystietoa.
Kiinan tarvetta hankkia tietoa vakoilemalla ovat kasvattaneet esimerkiksi Yhdysvaltojen asettamat puolijohteiden ja niiden valmistusteknologian vientirajoitteet.
Kotireitittimien haavoittuvuus
Supon mukaan kybervakoilussa hyödynnetään myös suojaamattomia verkkoon kiinteästi kytkettyjä kuluttajalaitteita. Katsauksessa nostetaan esiin kotireitittimet, jotka voivat mahdollistaa kybervakoilun.
Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, joka sallii laitteen etäohjauksen. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oikeudettomalle etäkäytölle valtiollisille toimijoille niiden pyrkiessä esimerkiksi tunkeutumaan Suomen tietojärjestelmiin.
Supo toteaa katsauksessaan myös, että yhteiskunnan kriittiset palvelut ovat yhä enemmän riippuvaisia avaruuteen sijoitetusta infrastruktuurista. Viikkoja kestävät satelliittiaikatiedon häiriöt voivat vaikuttaa tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnan ohella esimerkiksi finanssialaan ja logistiikkasektoriin.
Infraan vaikuttamisesta varoitettiin
Viime syksynä supo totesi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kohonnut tiedustelun tai vaikuttamisen uhka Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin takia. Tuolloin supo arvioi, ettei ole todennäköistä, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuisi lamauttavaa vaikuttamista lähikuukausina.
Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta.
Terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli "kohonnut". Arvio on ollut sama siitä lähtien, kun suojelupoliisi otti asteikkonsa käyttöön vuonna 2017.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on katsauksen mukaan Suomessa noin 350. Todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.