Hallituksella oli sisäistä erimielisyyttä Suomen äänestyskäyttäytymisessä Israelin suhteen YK:ssa. Ulkopolitiikassa vedottiin Suomen noudattavan kansainvälistä lakia ja sen päätöksiä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart antoi lausunnon Suomen YK-äänestyksestä liittyen Israelin siirtokuntiin. Hän totesi Suomen jo 50 vuoden ajan äänestäneen tuolla tavoin YK:ssa Israelin suhteen (Yle).
Todellinen syy Suomen äänestyskäyttäytymiseen YK:ssa: Vuonna 1973 käytiin Jom Kippur -sota arabimaiden hyökätessä Israeliin. Pääministeri Golda Meirille tiedotetaan lähestyvän sodan merkeistä. Hän kieltää ennakoivan ilmahyökkäyksen tehdäkseen selväksi kenen vastuulle sotatoimien aloittaminen laitettaisiin. Lokakuun 6. Israelin hallituksen ollessa koolla arabijoukot hyökkäävät Israeliin. Sota alkaa ja arabimaita uhkaa selvä tappio. Neuvostoliitto yhtyy USA:n tulitaukovaatimukseen. Lokakuun 25. tulitauko tulee voimaan. Tulitaukoa seuraa öljysota. OPEC ilmoittaa öljyntuotannon supistamisesta 5 %, kunnes Israel vetäisi joukkonsa kaikilta alueilta. Öljytoimitukset katkaistaan USA:han ja Hollantiin. OPEC vähentää 25 % öljytoimituksia vapaakauppamaihin ja Japaniin. Pian kyseiset maat esittävät arabimaiden asialle suopeita lausuntoja YK:ssa. Useat Afrikan valtiot katkaisevat diplomaattisuhteensa Israeliin, koska ovat riippuvaisia arabivaltioiden öljystä. Öljypainostuksella ostetaan ääniä Israelia vastaan. Suomi myös kuuluu noihin öljyriippuvaisiin maihin.
Mikä on sitten kansainvälinen laki, mihin myös on vedottu? Tätä olen kysynyt useilta tahoilta, joiden luulisi tietävän kv. laista edes jotain. Yliopistoista olen tiedustellut asiantuntijaa, oikeustieteen professoreilta, entisiltä kenraaleilta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Suomen Lähi-idän instituutista.
Kysymys, jonka olen lähettänyt: ”Onko teillä tarkempaa tietoa mihin kv. lakiin perustuu käsite, että Israel laittomasti miehittää palestiinalaisalueita? Miehitys on toimenpide, jossa valtion armeija valloittaa toisen valtion alueen ja ottaa sen hallintaansa (Suomalainen tietokirja Weiling+Göös, 1989–1993). Ainakin tämän käsityksen mukaan käsite laiton miehitys kuulostaa poliittiselta, koska noilla ko. alueilla ei ollut itsenäisen valtion legitiimiä joutuessaan Israelin haltuun vuoden 1967 kesäsodassa.”
Ne, jotka ovat vastanneet, sanoivat, etteivät ole kv. lain asiantuntijoita. Hollantilaisen kansainvälisen oikeuden professori vastaus: ”Olet oikeassa väittäessäsi, että tähän aiheeseen ja siihen liittyviin asioihin liittyy paljon oikeudellista epävarmuutta, ja siihen vaikuttaa vahvasti poliittinen harkinta, joten ei ole yllättävää, ettet koskaan saanut selkeää vastausta. Epäilen, että selkeä vastaus olisi edes mahdollinen. Siitä huolimatta on olemassa hyödyllistä kirjallisuutta miehityslaista.”
Siis, mitä meidän ulkopoliittinen johtomme todella ymmärtää kv. laista?
V-M Hakola
Ilmajoki