Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että Euroopan unioni tuplaisi tutkimus- ja innovaatiorahoituksensa.
EU:n jäsenvaltioiden kannattaisi laittaa tutkimus ja innovaatiot budjeteissaan etusijalle. Lisäksi unionin pitäisi kaksinkertaistaa niille suunnattu rahoitus omassa ohjelmassaan, joka tällä hetkellä on suuruudeltaan 80 miljardia euroa.
Tätä mieltä on ranskalaispoliitikko Pascal Lamyn johtama asiantuntijaryhmä, joka kertoi tänään Brysselissä, miten unionin tulisi kehittää tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaansa.
Kotimaan teknologiayritykset ovat uusista suosituksista innoissaan. Jos ne otetaan käyttöön, suomalaiset firmat ja tutkimuslaitokset voivat saada EU:lta nykyistä enemmän rahaa, arvioi ryhmän suomalaisjäsen, DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala .
– Painopistettä ollaan siirtämässä puhtaasta tutkimuksesta innovaatiotoimintaan, ja Suomi on ollut siinä erittäin korkeatasoinen maa, Kulmala perustelee.
Hänen mukaansa esimerkiksi yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö on meillä maailman huippua. Myös niin sanotussa ppp-mallissa, jossa yksityinen sektori toteuttaa julkisia hankkeita, Suomi on eturintamassa.
– Jos Suomi lähtisi ensi tilassa toteuttamaan suosituksia, meillä olisi jopa kilpailuetu moneen muuhun maahan verrattuna, Kulmala arvioi.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen näkee uusissa linjauksissa keinon saada Suomeen lisää työpaikkoja. Hän viittaa mahdollisuuksiin, joita julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuus tarjoaisi.
– Siellähän on nimenomaan ajatuksena, että saataisiin työttömiä akateemisia ja insinöörejä mukaan kuvioihin.
Turunen toteaa, että EU-rahaa voitaisiin jatkossa hakea esimerkiksi digitalisaation edistämiseen valmistavassa teollisuudessa. Myös ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavan teknologian kehittämisessä suomalaiset voisivat olla etujoukoissa.
– Sillä puolella meillä on erikoisosaamista, hän toteaa.
Turusen mielestä Suomen pitäisikin nyt laatia kansallinen strategia, miten EU-rahoitusta voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Kuluvalla kaudella 2014–2020 Suomi on saanut unionilta toistaiseksi noin 520 miljoonaa euroa. Onnistumisprosentti hauissa on unionin keskiarvon alapuolella.
– Siinä mielessä Suomi on ollut näissä EU-rahoissa alihyödyntäjä, Turunen toteaa.
Hänen mielestään tavoitteeksi pitäisikin ottaa, että suomalaisten osuus EU-rahapotista saataisiin kaksinkertaistettua nykyisestä tasosta.
Lamyn asiantuntijaryhmän ehdottamat suositukset tulisivat toteutuessaan voimaan vuoden 2021 alussa. Unionin on määrä käynnistää silloin yhdeksäs tutkimus- ja innovaatio-ohjelmansa.
ANNA HUMALAMÄKI