EU-komissio antoi perjantaina suosituksensa Suomen julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Komission ehdotuksen mukaan Suomen nettomenot saisivat kasvaa enintään ensi vuonna 1,3 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028.
Vuoden 2028 lopussa Suomen alijäämän pitäisi olla alle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan komission perjantaina antama ehdotus ei tämän hetken arvion mukaan tarkoittaisi lisää sopeutustarpeita vuosille 2026 ja 2027.
– Suomen voidaan arvioida noudattavan korjaavaa nettomenopolkua ja siten saamiaan suosituksia ensi vuonna, kun puolustuspoikkeuslauseke otetaan huomioon. Ainakaan ensi vuodelle ei tulisi lisää sopeutustarpeita, ja tämän hetken arvion mukaan sama koskee vuotta 2027, Purra sanoi.
Purra kommentoi asiaa EU:n valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa juuri saatujen lukujen analysointi on kuitenkin vielä kesken.
EU:n neuvosto hyväksyy suosituksen tammikuussa samalla, kun se päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomen kohdalla.
Komissiolta ehdotus viime kuussa
Komissio ehdotti marraskuun loppupuolella, että Suomen osalta käynnistetään liiallisen alijäämän menettely.
Komissio ennusti marraskuun puolivälin tienoilla, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä laskisi neljään prosenttiin vuonna 2026 ja 3,9 prosenttiin vuonna 2027. EU sallii lukemaksi enintään kolme prosenttia.
Myös Suomen julkinen velka ylittää EU:n sallimat 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Komissio on arvioinut, että Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin rajapyykin ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön syksyn arviossa velkasuhde ei missään kohtaa mennyt yli 90 prosentin. VM julkaisee uuden talousennusteensa 18. joulukuuta.
Konkreettisia toimia ei sanella
Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi. Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse.
Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata. Suomesta on tulossa kymmenes.
EU-komissio antoi aiemmin jäsenmaille mahdollisuuden aktivoida kansallisen poikkeuslausekkeen, jolla ne voivat kasvattaa puolustusmenojaan ilman, että niitä lasketaan osaksi alijäämiä. Taustalla on hanke, jossa EU-maiden puolustusta halutaan tuntuvasti vahvistaa seuraavina vuosina.
Myös Suomi on aktivoinut lausekkeen. Komissio on kuitenkin huomauttanut, että Suomen alijäämää selittää vain osaksi puolustusmenojen kasvu ja kansallisen poikkeuslauselman tarjoama joustavuus.
"Valitettavaa, mutta odotettua"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi marraskuussa, että Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on valitettavaa mutta odotettua.
– Suomelle asetetaan tammikuussa tavoitevuosi, jonka sisällä alijäämä on saatava hallintaan. Olemme edelleen sitoutuneet tekemään mahdolliset tällä kaudella tarvittavat toimet velkakestävyyden turvaamiseksi, Orpo viestitti STT:lle tuolloin.