Suomi on valmis tukemaan EU:n yritysvastuudirektiiviä, kertoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) viestipalvelu X:ssä.
Orpon mukaan Suomi sai läpi oleellisia muutoksia ryhmäkannetta koskevaan artiklaan. Hän ei kertonut julkaisussaan, millaisista muutoksista on kyse. Orpon mukaan EU-puheenjohtajamaa Belgia on valmistellut esityksen, joka kattaa Suomen tavoitteet.
Orpo sanoi toivovansa, että direktiivistä päästään nyt sopuun jäsenmaiden ja parlamentin kesken.
Hallitusta on hiertänyt direktiivissä eniten se, että ryhmäkanneoikeus laajenisi myös kuluttajaoikeuden ulkopuolelle. Tällöin esimerkiksi ammattiliitot tai ympäristöjärjestöt voisivat nostaa kanteita yksilöiden puolesta yrityksiä vastaan vastuuvelvoitteiden rikkomisesta.
STT:n tietojen mukaan artikla on löysenemässä merkittävästi, eikä se enää velvoittaisi ottamaan joukkokannetta laajemmin käyttöön. Muutettu versio ei enää edellyttäisi muutoksia Suomen oikeusjärjestelmään.
Orpo ei ehtinyt torstaina kommentoimaan asiaa STT:lle.
Velvoittaa ehkäisemään vaikutuksia
Yritysvastuudirektiivin ajatuksena on velvoittaa yrityksiä selvittämään ja ehkäisemään toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristöön. Tämä koskisi esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä, saastuttamista ja metsäkatoa.
Useat suomalaiset järjestöt ja opposition kansanedustajat kritisoivat helmikuussa päätöstä olla puoltamatta direktiivin hyväksymistä.
Orpon hallituksen linjana on ollut, että joukkokannetta ei tule Suomessa laajentaa kuluttaja-asioiden ulkopuolelle.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että esityksen virkamiesvalmistelussa huolta aiheuttivat muun muassa tuomioistuinten mahdollinen ruuhkautuminen ja merkittävät kustannukset.
Muutkin vastustaneet
Yritysvastuudirektiivi uhkasi kaatua Brysselissä jo helmikuussa, mutta Belgia poisti sen viime hetkellä silloisen kokouksen asialistalta.
Helmikuun lopussa EU-suurlähettiläät kävivät kokouksessaan direktiivistä keskustelun, eikä direktiiville löytynyt silloin tukea. Varsinaista virallista "kuolintodistusta" direktiiville ei Brysselissä silloinkaan annettu.
Suomen kääntyminen direktiivin kannalle ei vielä tarkoita, että se lopulta hyväksyttäisiin. Myös moni muu EU-maa on vastustanut direktiiviä, eikä ryhmäkanne ole välttämättä ollut niille keskeinen asia. Osassa maista ryhmäkanne on jo laajasti käytössä, ja suurista maista esimerkiksi Ranska ja Italia ovat olleet kriittisiä direktiiviä kohtaan muista syistä.
Puheenjohtajamaa Belgia onkin tehnyt joukkokannepykälän löysentämisen lisäksi esitykseen muitakin muutoksia. Perjantaina asiaa käsitellään jäsenmaiden kesken, jolloin selviää, kelpaavatko muutokset muillekin nihkeästi suhtautuneille maille kuin Suomelle. Jos asia etenee nyt, direktiivi voidaan ehtiä hyväksyä vielä ennen kesäkuun eurovaaleja.