Suomen liittymisestä Euroopan unionin EU:n jäseneksi on tänään kulunut 30 vuotta.
Jäseneksi liittymistä edelsi neuvoa-antava kansanäänestys. Lokakuussa 1994 pidetyssä äänestyksessä liki 57 prosenttia äänesti EU-jäsenyyden puolesta ja runsaat 43 prosenttia vastaan.
Kansanäänestyksen jälkeen eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen. Kyllä-ääniä annettiin eduskunnassa 152, ei-ääniä 45. Yksi äänesti tyhjää ja yksi oli poissa.
Suomi oli jättänyt jäsenhakemuksensa maaliskuussa 1992.
Lisää vakautta - vai päätäntävallan menetyksiä
Jäsenyyttä puollettiin pitkälti turvallisuuspolitiikalla ja vakauden tuomisella. Vastustajat taas korostivat muun muassa päätäntävallan menettämistä Brysseliin ja maatalouden ahdinkoa.
Jäsenyysneuvotteluissa sovittiin maatalouden viisivuotisesta siirtymäkauden tuesta. Sen tarkoitus oli helpottaa Suomen maatalouden rakennemuutosta ja sopeutumista EU:n oloihin. Tuki maksettiin kokonaan Suomen budjetista.
EU-jäsenyyden kannalta otollista oli, että meillä oli peräkkäin kaksi pääministeriä, jotka pitivät integraatiota erittäin tärkeänä tilanteessa, jossa Suomi joutui Neuvostoliiton romahdettua miettimään koko ulkopoliittisen linjansa uusiksi. Maan luotsasi EU:n jäseneksi pääministeri Esko Aho (kesk.), ja hänen jälkeensä Paavo Lipponen (sd.) vei Suomea edelleen syvemmälle EU:hun.
Kansanäänestyksen aikaisista suurista puolueista EU-jäsenyys tuotti tuskaa lähinnä silloiselle pääministeripuolue keskustalle, sillä jäsenyys tiesi mullistusta maataloudelle, josta suuri osa puolueen ydinkannattajista sai elantonsa.
Keskustajohto käänsi voimalla väkeään jäsenyyden kannalle: Aho ilmoitti eroavansa keskustan puheenjohtajan tehtävästä, jos EU-jäsenyys tyrmättäisiin. Kesän 1994 puoluekokous Jyväskylässä hyväksyikin Ahon ajaman myönteisen EU-linjan selvin luvuin.
Kokoomus ja SDP olivat jo aiemmin asettuneet jäsenyyden kannalle.
Ahtisaari olisi eronnut, jos EU:lle olisi sanottu ei
Aho ei ollut ainoa ykköspäättäjistä, joka sitoi asemansa EU-jäsenyyteen. Tuolloinen presidentti Martti Ahtisaari sanoi vuonna 2015 Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että olisi eronnut presidentin tehtävästä, jos ei-kanta olisi voittanut EU-kansanäänestyksessä.
Suomen kanssa samaan aikaan EU:n jäseneksi liittyivät myös Ruotsi ja Itävalta.
Norja oli ollut neljäntenä maana neuvottelemassa jäsenyydestä, mutta jäi lopulta EU:n ulkopuolelle. Norjalaiset torjuivat jäsenyyden loppuvuoden 1994 kansanäänestyksessä jo toistamiseen.
Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen EU on saanut 13 uutta jäsenmaata ja menettänyt yhden jäsenen, kun Britannia erosi EU:sta vuonna 2020. EU:ssa on nyt 27 jäsenmaata.