Geopoliittinen epävarmuus, talouden heikkous ja väestön ikääntyminen muodostavat kokonaisuuden, joka haastaa Suomen pitkälle tulevaisuuteen. Sitran Megatrendit 2026 -selvitys kuvaa neljä suurta kehityskaarta – pitkäikäisten yhteiskunnan, demokratian murroksen, ympäristökriisin ja tekoälyn nousun – ja kun näitä peilaa Suomen talousdataan, viesti on selkeä: Suomi on murroskohdassa, jossa rakenteelliset muutokset eivät enää odota.
Väestön ikääntyminen on yksi suurimmista haasteista. Työikäinen väestö vähenee, huoltosuhde heikkenee ja talouden kasvu nojaa entistä enemmän tuottavuuteen, investointeihin ja vientiin. Samaan aikaan talouden kantokyky heikkeni jo ennen finanssikriisiä. Vuoden 2007 palkkaratkaisu nosti kustannustason nousukauden tasolle juuri ennen kuin vienti romahti 8,3 prosenttia ja Nokian asema heikkeni. Euroalueessa valuuttakurssi ei jousta, joten sopeutuminen tapahtui hitaasti ja velkaantuminen alkoi. Vuonna 2007 velkaa oli 65 miljardia, vuonna 2025 jo 245 miljardia.
Demokratian murros näkyy talouspolitiikan pitkäjänteisyyden tarpeena. Velkajarru otettiin käyttöön vasta, kun rakenteellinen velkaantuminen oli jo pitkällä. Ympäristökriisi puolestaan ei ole kadonnut, vaan vaikuttaa suoraan investointeihin, energiaintensiiviseen teollisuuteen ja kilpailukykyyn. Teknologian kehityksessä huomio kiinnittyy tekoälyyn, joka voi tuoda Suomeen tuottavuusloikan, jota emme ole saaneet aikaan viiteentoista vuoteen – mutta vain, jos käyttöönotto on laajaa ja vastuullista.
Suomen talous perustuu vientiin ja yksityiseen sektoriin. Ilman yritysten investointeja, pääomia ja kilpailukykyä ei synny kasvua, verotuloja eikä hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Siksi kustannustason ja tuottavuuden tasapaino on palautettava. Tämä ei ole vain talouskysymys, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista uudistumista.
Sitran viesti on lopulta sama kuin talouslukujen: Suomi tarvitsee uuden, pitkäjänteisen yhteiskuntasopimuksen. Sellaisen, joka perustuu tuottavuuteen, osaamiseen, teknologiaan, luonnon elinvoimaan ja uudistuvaan demokratiaan. Murroskohdassa on aina riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Nyt on ratkaisevaa, tartummeko niihin.