Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin muissa Pohjoismaissa. Taloutemme on polkenut paikallaan 18 vuotta. Syitä ovat tehdyn työn vähäinen määrä, työn matala tuottavuus ja innovaatioiden puute. Tilanne on kestämätön ja siksi Orpon hallitus toi puoliväliriihessä pöytään työntekoa ja yrittäjyyttä parantavan kasvupaketin. Toimilla kannustetaan suomalaisia töihin, mikä lisää ostovoimaamme.
Kasvutoimia ei toteuteta velaksi. Työn verotusta kevennetään miljardilla eurolla, koko hallituskauden aikana 1,6 miljardilla eurolla! Yli miljardi kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Kyseessä on työnteon kunnianpalautus! Viestimme on selkeä: työnteon on oltava kannattavampaa kuin joutenolo. Veronkevennykset maksavat itsensä pidemmällä aikavälillä takaisin.
Myös ylimpiä marginaaliveroja lasketaan. Se on oikeutettua, sillä ei ole mitenkään hyväksyttävää, että verottaja vie yli puolet ansaitusta lisäeurosta. Näin tapahtuu jo 4 500 euron kuukausitulojen jälkeen. Ruotsissa marginaaliverojen alentaminen maksoi itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Ihmettelen puheita siitä, että tarjolla on vain murusia pieni- ja keskituloisille. Pitää olla vieraantunut tavallisen suomalaisen arjesta, jos pitää satojen eurojen vuosittaista säästöä murusina?
Yhteisöveroa kevennetään 18 prosenttiin. Yhteisöveroa kevennetään, jotta yritykset pystyisivät investoimaan ja kasvattamaan toimintaansa. Yhteisöveron alentamisella vastataan myös kansainväliseen verokilpailuun, Suomen on oltava houkuttelevampi kohde ulkomaisille yrityksille.
Ei pidä paikkaansa, että yhteisöveron lasku ei hyödyttäisi pk-yrityksiä. Pienissä yrityksissä ei ole välttämättä resursseja hyödyntää aikaa ja vaivaa vaativia verovähennyksiä. Nyt tuloksesta jää suurempi osa kassaan investointeja ja kasvua varten. On väitetty, että verokertymämme romahtaa. Kataisen hallitus alensi yhteisöveroa. Seurasiko siitä romahdus? Ei, verotulokertymä kääntyi nousuun. Yhteisöveron keventämisestä hyötyivät silloin pienet osakeyhtiöt, joiden liikevaihto nousi.
Suomi nousee siten, että täällä on kannattavaa tehdä töitä ja yrittää. Sen myötä ostovoima lisääntyy ja saamme rahan kiertämään. Suomen vihatuimmasta verosta, perintö- ja lahjaverosta, emme päässeet eroon, mutta perintöveron maksuaikaa pidennettiin, korkoa kohtuullistettiin ja alarajoja korotettiin. Meillä on edelleen haasteita ratkottavana, mutta ilmassa on positiivisiakin merkkejä: inflaatio on taittunut, korot ovat laskussa ja suomalaisten verotus kevenee sekä palkat nousevat. Meiltä on puuttunut rohkeus keventää verotusta. Mitä jos ajattelisimmekin, että mitä kaikkea hyvää siitä seuraa valtiolle, kun työntekijöillä ja yrittäjillä on enemmän rahaa käytettävissä?
Ali Abdalla (kok.)
Pohjanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja puoluevaltuutettu
Kuortane