Suomi menettää jopa yli sadan miljoonan euron verotulot vuosittain pimeiden, viranomaisrekisterien ulkopuolella toimivien yritysten vuoksi, arvioi Verohallinto.
Verohallinnon mukaan Suomessa oli vuonna 2021 arviolta jopa yli 7 000 yritystä, jotka harjoittivat elinkeinotoimintaa, mutta eivät kuuluneet arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekisteriin. Määrä vastaa noin 1–2 prosenttia suomalaisyritysten määrästä.
Verohallinnon mukaan suuri osa viranomaisrekisterien ulkopuolella toimivista yrityksistä harjoittaa harmaata taloutta, minkä vuoksi valtio menettää vuosittain 90–120 miljoonaa euroa verotuloja.
– Rekisterien ulkopuolella toimivien yritysten lukumäärä ei ole kansainvälisesti vertailtuna suuren suuri, mutta arvioidemme mukaan ilmiöllä on varsin merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Marttisen mukaan käteismaksujen kieltäminen joillakin toimialoilla sekä arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentaminen antaisivat Verohallinnolle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmaan.
Erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla
Epävirallinen, rekistereiden ulkopuolinen yritystoiminta voi olla esimerkiksi käytettyjen autojen kauppaa, jossa kauppias myy autoja käteisellä. Koska kauppias ei ilmoita tuloja Verohallinnolle, verot liiketoiminnasta jäävät maksamatta.
Epävirallista yritystoimintaa voivat olla myös esimerkiksi remonttityöt, joita tehdään pimeästi ilman kuittia.
– Rekistereiden ulkopuolelle jäävillä yrityksillä on liiketoimintaa erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla: rakennus-, ravintola-, hius- ja kauneudenhoitoalalla sekä kaupan alalla. Nämä ovat perinteisiä harmaan talouden toimialoja, joilla on paljon muitakin harmaan talouden ongelmia, kuten pimeää palkanmaksua, Marttinen sanoo Verohallinnon tiedotteessa.
Käteiskaupan ohella rekistereiden ulkopuolisten yritysten rahaliikenne voi toimia myös tilisiirtojen ja korttimaksujen kautta, mutta tuloja ei siltikään ilmoiteta Verohallinnolle.
Ei enää käytettyjä autoja käteisellä?
Verohallinnon selvityksen mukaan rekisterien ulkopuolella toimivissa yrityksissä on vastuuasemissa usein henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin laiminlyöneet maksuvelvoitteensa. Selvityksen mukaan peräti 58 prosenttia epävirallisten yritysten vastuuhenkilöistä oli ulosotossa ja 16 prosenttia liiketoimintakiellossa.
Marttisen mukaan jotkut rekisterien ulkopuoliset yritykset yrittävät vaikuttaa passiivisilta "pöytälaatikkofirmoilta", vaikka harjoittavatkin aktiivista liiketoimintaa.
Verohallinto hyödyntää valvonnassaan tietoja, joita se saa esimerkiksi pankeilta ja maksunvälittäjiltä.
– Käteismaksujen kielto joillakin toimialoilla, kuten käytettyjen autojen kaupassa, auttaisi epävirallisen yritystoiminnan havaitsemisessa, sillä pankkitilien kautta kulkevista maksutapahtumista jää aina jälki, Marttinen sanoo.
Epävirallisen yritystoiminnan vähentämiseksi Marttinen kehottaa kuluttajia suosimaan kortilla maksamista ja varmistamaan, että ostoksesta saa kuitin, jossa on alv-erittely ja tieto ostetuista tuotteista tai palveluista.