Suomen kahdenväliset kehitysyhteistyön maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa, linjaa ulkoministeriö kehysehdotuksessaan. Maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä leikataan yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa kehyskauden aikana eli vuosina 2024–2028.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan Afganistanin poliittinen tilanne ei salli hallitusten välisen yhteistyön jatkumista. Suomi haluaa kuitenkin jatkaa Afganistanin naisten ja tyttöjen tukemista kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kautta.
– Talebanin valtaan nousu on tehnyt kahdenvälisen yhteistyön jatkumisen mahdottomaksi, mutta kaikki Suomen liittolaiset jatkavat ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan selviytymistä tukevaa apua Afganistaniin, Tavio sanoi tiedotustilaisuudessa.
Myös Myanmarissa Suomi välttää Tavion mukaan kaikkia toimia, jotka oikeuttaisivat sotilasjunttaa maan hallitsijaksi.
Afrikassa maaohjelmatyyppinen rahoitus lopetetaan hallitusti hallituskauden aikana Keniassa ja Mosambikissa. Tavion mukaan Keniaa voi pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten kahdenvälisen kehitysyhteistyön luomien suhteiden pohjalta voidaan vähitellen siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyömuotojen kautta suomalaisia yrityksiä hyödyttäviin kauppasuhteisiin.
Mosambikissa Suomi voi tehdä kehitysyhteistyötä jatkossa kansalaisjärjestöjen kautta, ja painopistettä siirretään yhä enemmän kaupallis-taloudellisiin suhteisiin.
Humanitaarista apua vähennetään
Maaohjelmien lisäksi ulkoministeriö ehdottaa, että rahaa vähennetään monenkeskisestä yhteistyöstä, kuten YK-järjestöjen rahoituksesta 160 miljoonaa euroa ja humanitaarisesta avusta 130 miljoonaa euroa. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron vähennys hallitusohjelman mukaisesti.
Hallitus on sopinut, että ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana yli miljardi euroa.
Ulkoministeriö julkisti torstaina ehdotuksensa leikkausten kohdentamisesta. Summat tarkentuvat vielä hallituksen kehysriihessä keväällä.
– Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, Tavio sanoo.
Viime syksynä leikkauksia on jo tehty muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon, joka on YK-järjestö.
Ehtoja kumppanimaille
Lopetettavien maaohjelmien valinnassa on pidetty mielessä hallitusohjelman kehitysyhteistyölle asettamat ehdot, joiden mukaan kumppanimaa ei saa tukea Venäjän hyökkäyssotaa ja sen pitää ottaa vastaan omia kansalaisiaan. Lisäksi kumppanimaan pitää tukea sääntöperäistä maailmanjärjestystä.
Ministeriöstä kerrotaan, että on etsitty kohteita, joista on järkevintä säästää. Suomen aiemmilla kauppakytköksillä on ollut merkitystä, sillä hallitus yrittää kytkeä kehitysyhteistyötä ja kansainvälistä kauppaa yhteen. Kansainvälisesti vertaillen on varsin harvinaista, että kansainvälinen kauppa ja kehitysyhteistyö on samalla ministerillä.
Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Niiden lisäksi myös Afganistan on aiemmin lukeutunut pitkäkestoisen yhteistyön keskeisiin kohdemaihin.
– Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen ulkoministeriön selvityksen pohjalta, Tavio sanoi.
Selvityksessä suositeltiin, että Suomi jatkaa tukeaan, mutta esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata velvoite noudattaa YK:n ja EU:n määräämiä pakotteita ja kieltää kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
– Suomen kehitysyhteistyövaroin tukemassa opetuksessa ei sallita antisemitismiä, sanoi Tavio selvityksen valmistuttua.
Maaohjelmat jatkuvat vuoden loppuun
Leikkaukset toteutetaan asteittain, ja ne painottuvat hallituskauden loppuun. Käynnissä olevia projekteja ei haluta sulkea kesken kaiken. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat kuluvan vuoden loppuun asti.
Tämän ja ensi vuoden aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee ulkoministeriön mukaan 600–630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on vähimmäismäärä, sillä Ukrainalle voi antaa rahaa myös varsinaisen kehitysyhteistyön momentilta esimerkiksi järjestöjen kautta. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani.
Hallituskauden painopisteet tarkentuvat vielä hallituksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
Kirkon Ulkomaanapu: Olemme surullisia
Monet kansalaisjärjestöt kritisoivat ehdotusta tuoreeltaan. Kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon Ulkomaanapu sanoo Suomen leikkaavan tukea juuri niiltä mailta, joissa kehitysyhteistyön ja avun tarve on suuri.
– Kyseessä olevat maat ovat joko itse erittäin hauraita tai, kuten Kenia, kantavat muiden maiden pakolaistaakkaa, Kirkon Ulkomaanavun varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen sanoo tiedotteessa.
– Olemme Kirkon Ulkomaanavussa erittäin surullisia.
Karvisen mukaan Kirkon Ulkomaanapu on sitoutunut jatkamaan työtään Myanmarissa ja Keniassa, joissa se työskentelee monin eri tavoin koulutuksen, toimeentulon ja vakauden edistämiseksi.
Leikkaukset tekevät kehitysyhteistyöjärjestön mielestä konkreettiseksi myös sen, millä tavoin Suomen läsnäolo ja vaikutusmahdollisuudet maailmalla heikentyvät. Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, järjestö muistuttaa.
Kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu katsoo, että maaohjelmien lakkautukset osuvat esimerkiksi naisten oikeuksien puolesta tehtyyn työhön.
– Leikkaaminen kehitysyhteistyöstä tarkoittaa ennen kaikkea leikkaamista maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, Nalbantoglu sanoo tiedotteessa.
Hän kiittää hallitusta siitä, että kansalaisjärjestöjen ja niiden paikallisten kumppanien kriittisen tärkeää työtä Afganistanissa ja Myanmarissa aiotaan jatkossakin tukea. Hänen mielestään maaohjelmien lakkautuksille näissä maissa on järkevät perusteet, sillä hirmuhallinnon kanssa ei kannata tehdä yhteistyötä.
– Silloin on tärkeää, että kansalaisyhteiskuntaa voidaan kuitenkin tukea – se voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoa hirmuhallinnolle joskus tulevaisuudessa, Nalbantoglu sanoo tiedotteessa.
Nalbantoglu on kritisoinut myös muun muassa hallitusohjelmaan kirjattuja ehtoja, sillä hänen mielestään kehitysyhteistyön ei pitäisi olla ehdollista eikä keino ajaa poliittisia näkökulmia.