Suomi liittyy Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelemaan New Yorkin julkilausumaan Palestiinan kysymyksestä ja kahden valtion mallista.
Päätöksen teki ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) siitä huolimatta, että hallitus ei ollut asiasta yksimielinen. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat liittymistä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoi STT:lle jättäneensä asiasta eriävän mielipiteen tp-utvan pöytäkirjaan. Essayahin mukaan sovittiin, että tästä sai kertoa julkisesti. Tp-utva on presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous, joka oli koolla perjantaina aamulla.
Essayahin mielestä julkilausuma on useissa kohdin ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa. Myös perussuomalaisten kolme ministeriä jättivät eriävät mielipiteet pöytäkirjaan tp-utvassa.
Purra: Israelin näkökulma taka-alalle
Myöskään perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan julkilausuma ei ole eduskunnan hyväksymän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukainen kaikilta osin.
Hänen mukaansa siinä on kohtia, jotka perussuomalaisten mielestä menevät selonteon kirjauksen yli. Selonteon mukaan kahden valtion malliin edetään molempien osapuolten eli Israelin ja Palestiinan kesken neuvotellun sopimuksen pohjalta.
– Tämä julkilausuma jättää tietyiltä osin Israelin näkökulman taka-alalle, Purra sanoi eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Purran mukaan siihen voi olla monenlaisia näkökulmia, sitoudutaanko julkilausumassa Palestiinan valtion tunnustamiseen.
– Ei siellä suoraan ehkä kirjata siitä, mutta esimerkiksi kohdassa, jossa puhutaan konkreettisista, aikasidonnaisista ja peruuttamattomista askeleista, joissa halutaan rakentaa itsenäinen Palestiina ja turvata se taloudellisesti, niin siinä mennään huomattavan paljon pidemmälle.
Hän sanoo asioiden olevan tulkinnallisia.
– Me voimme olla joistakin asioista eri mieltä ja se on aivan normaalia.
Purra painotti, että tp-utvan keskustelut ovat erittäin asiallisia ja rakentavia, eikä siellä kipinöi.
Valtonen: En pidä kauneusvirheenä
Valtonen kommentoi asiaa toimittajille eduskunnassa perjantaina. Häneltä kysyttiin, kuinka paha kauneusvirhe on, ettei hallitus ole asiassa yksimielinen.
– Meillä on erilaisia painotuksia. Itse en pidä sitä sinänsä kauneusvirheenä tai virheenä. Mielestäni on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus tuoda mielipiteensä julki. Me elämme demokratiassa, Valtonen sanoi.
Toisaalta hän sanoi asian olevan ulkoministerin eli hänen itsensä päätösvallassa. Hän sanoi tehneensä ratkaisun keskusteltuaan laajasti valtionjohdon ja hallituskumppaneiden kesken.
Valtonen pitää julkilausumaa Suomen linjojen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisena. Hänen mukaansa tulkinta on jaettu laajasti myös virkakunnan keskuudessa.
Suomen verrokkimaat ovat Valtosen mukaan laajasti lähdössä tukemaan julkilausumaa.
"Pyritään syöksemään Hamas vallasta"
Valtosen mielestä julkilausuma on monella tapaa historiallinen. Hän korosti, että allekirjoittajien joukossa on Arabiliitto eli 22 arabimaata, jotka ensimmäistä kertaa tuomitsevat esimerkiksi Hamasin terrori-iskut lokakuussa 2023.
– Siinä on paljon toimia, joilla pyritään kerta kaikkiaan syöksemään Hamas vallasta ja tekemään tilaa turvalliselle yhteiselolle, toisaalta Israelin kansa, Palestiinan kansa, kaksi rinnakkaista demokraattista valtiota.
Julkilausumassa tuomitaan sekä Hamasin hyökkäys että Israelin hyökkäykset siviilejä kohtaan, jotka ovat johtaneet humanitaariseen katastrofiin Gazassa.
Aiemmin perjantaina Valtonen sanoi sosiaalisen median kanavissaan, että käsillä on kansainväliseltä yhteisöltä vakavin pyrkimys vuosiin ratkaista Lähi-idän konflikti.
Valtosen mukaan julkilausuman keskeisiä tavoitteita ovat Hamasin poistaminen Palestiinan hallinnosta ja Hamasin aseistariisunta, israelilaisten ja palestiinalaisten turvallisuuden takaaminen, vihanpidon päättäminen ja alueen maiden keskinäisten suhteiden normalisointi.
Valtonen vastasi Palestiinan tunnustamisesta
Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, eikä julkilausumaan liittyminen merkitse sitä.
– Se, että on sitoutunut kahden valtion malliin, jo itsessään pitää sisällään lupauksen, että tunnustaminen on joskus ajankohtaista. Mutta se on erillinen keskustelu. Tässä julkilausumassakin nimenomaisesti todetaan, että tunnustaminen on jokaisen valtion suvereeni ratkaisu, Valtonen sanoi.
Valtoselta kysyttiin, onko jo selvää, ettei nykyhallitus tunnusta Palestiinan valtiota.
– En usko, että se on selvää, koska se tarkoittaisi, että ei tosiasiassa tuettaisi kahden valtion mallia. Itse en varmaan sellaisessa hallituksessa oikein pystyisi toimimaan, joka lähtisi avoimesti esimerkiksi tavoittelemaan yhden valtion mallia.
Näin selonteossa sanotaan
Kiistan ytimessä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa linjataan Suomen kantoja. Hallitus antoi sen eduskunnalle viime vuonna ja eduskunta on sen hyväksynyt.
Selonteossa sanotaan Lähi-idästä muun muassa, että osana kansainvälistä yhteisöä Suomi jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi alueella. Keskeisimpänä pidetään Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisemista kestävällä tavalla.
– Ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin. Sen on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet sekä Palestiinan valtio- ja itsemääräämispyrkimykset, selonteossa sanotaan.
Lisäksi selonteossa huomioidaan Gazan tilanne, joka oli jo selonteon laatimisen aikaan vaikea.
– Gazan akuutissa sodassa tulitauon saavuttaminen, humanitaarisen hädän lievittäminen ja panttivankien vapauttaminen ovat kaikkein kiireellisimmät toimet. Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut. Tämän jälkeen on pitkään suuri tarve humanitaariselle avulle, ja jälleenrakennus sekä välittömät vakautustoimet vaativat mittavia ponnistuksia.