Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen droonien tunnistamiseen ja torjumiseen kykenevällä sotilasosastolla, kertoo puolustusministeriö. Päätös on vastaus Tanskan pyyntöön turvata maan ilmatilaa Tanskassa pidettävien kansainvälisten kokousten aikana.
Kööpenhaminassa pidetään keskiviikkona EU:n epävirallinen huippukokous ja torstaina Euroopan poliittisen yhteisön kokous.
Ministeriön mukaan suomalaisosasto asetetaan Tanskan johtoon ja Tanskan viranomaiset johtavat kokonaisoperaatiota.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi osoittaa osallistumisellaan konkreettista tukeaan toista Pohjoismaata ja Nato-liittolaista kohtaan. Hän korosti STT:lle, että Tanskassa ei ole kyse Puolan tapaan sotilasdrooneista.
– Tässä on enemmänkin kyse sisäisen turvallisuuden tilanteesta, jossa epäilyttäviä drooneja pyörii vaarallisella alueella, eikä niitä ole jostain syystä pystytty torjumaan, Häkkänen kommentoi puhelimitse.
Siten kyse on periaatteessa poliisin ja Rajavartiolaitoksen piirissä entuudestaan tutusta virka-avun antamisesta toiselle pohjoismaalle, jossa uutta on nyt sotilaallinen ulottuvuus. Tämän vuoksi myös päätöksentekomenettely on Häkkäsen mukaan kankeampi.
– Kyllä siinä pikkaisen ylimääräistä byrokratiaa tulee. Me olemme vielä vähän vanhan maailman ajassa. Sellaista suoraviivaisuutta ja nopealiikkeisyyttä näissä pitää jonkin verran vielä lisätä, Häkkänen kuvailee.
Uutistoimisto AFP:n mukaan myös Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Hollanti, Norja, Puola ja Ruotsi ovat kertoneet lähettävänsä droonintorjuntaosastoja turvaamaan Tanskan ilmatilaa.
Joitakin kymmeniä, ei varusmiehiä
Häkkäsen mukaan Suomen sotilasosaston koko on "joitakin kymmeniä" eikä joukossa ole varusmiehiä. Lähtökohtaisesti osasto on Tanskassa kuluvan kokousviikon ajan.
Ilmapuolustuksen kykyjä löytyy Suomesta myös miehittämättömien alusten osalta, mutta niitä ei lähdetä Häkkäsen mukaan "ihan tietyistä syistä" sen enempää avaamaan.
– Ehkä Länsi-Euroopan maat pystyvät vähän leveämmin luettelemaan mitä kaikkea ne antavat, mutta me emme kommentoi tätä sen enempää, Häkkänen sanoi.
Myös presidentti Alexander Stubb kertoi Suomen päätöksestä tanskankielisellä viestillä viestipalvelu X:ssä. Stubbin mukaan suomalainen sotilasosasto on jo Tanskassa ja toimintavalmiina. Puolustusvoimien lisäksi myös Rajavartiolaitos osallistuu Tanska-operaatioon omilla resursseillaan, presidentti jatkoi.
– Tuemme Tanskaa täysin pohjoismaisen ja eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä, Stubb perusteli.
Stubbin mukaan yhä tiiviimmän kansainvälisen ja viranomaisten välisen yhteistyön merkitys korostuu hybridivaikuttamisen aikakaudella.
– Jatkamme myös työtä uusien suorituskykyjen kehittämiseksi nykyisiä ja tulevia uhkia vastaan, Stubb kirjoitti.
Presidentin valtioneuvoston esityksestä tekemä osallistumispäätös valmisteltiin puolustusministeriössä kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti.
Orpo: Huippukokouksella ja droonihavainnoilla yhteys
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että Suomen sotilasosastolla on oikeus myös voimankäyttöön, jos tilanne sitä vaatii. Hänen mukaansa osasto toimii Tanskan alaisuudessa ja tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Mandaatti kestää hänen mukaansa noin lokakuun puoliväliin asti.
Orpo kommentoi asiaa toimittajille eduskunnassa.
Pääministeri sanoo Suomen saaneen Tanskalta pyynnön viikonloppuna.
Orpon mukaan tilanne on sen verran yllättävä, että Tanskalla ei ole kaikkea tarvittavaa resurssia.
– Totta kai haluamme näyttää, että asetamme myös rajoja ja näytämme, että me toimimme liittokuntana.
Orpon mukaan on selvää, että Kööpenhaminassa pidettävällä huippukokouksella ja droonihavainnoilla on yhteys.
Aiemmin pääministeri viestitti STT:lle olevansa tyytyväinen Suomen osallistumispäätöksestä. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomi pystyy vastaamaan Tanskan tekemään pyyntöön osallistua ilmatilan turvaamiseen ja droonien torjumiseen.
Orpo sanoi Tanskan olevan Suomelle tärkeä ja läheinen kumppani ja liittolainen.