Monet koronavirusrokotteet vaativat kaksi annosta täyteen suojaan. Näin toimivat myös Suomessa annettavat kolme rokotemerkkiä.
Ensimmäinen annos on kuitenkin toista tärkeämpi. Se antaa suuremman suhteellisen suojan verrattuna jäämiseen kokonaan ilman rokotusta kuin toinen annos verrattuna ensimmäiseen.
Rokotusvastainen ihminen ei kaiken lisäksi ota sitä ensimmäistäkään annosta, vaan antautuu koronan vaikean tautimuodon armoille. Korona todennäköisesti kiertää maailman ympäri jatkossakin kausiviruksena.
Yli 80-vuotiaat on käytännössä rokotettu kahteen kertaan. Jokaisessa ikäryhmässä 50-vuotiaista ylöspäin on päästy jo yli 80 prosentin rokotuskattavuuden ensimmäisellä annoksella, ja muut ikäryhmät kirivät. Käytännössä siis riskiryhmät on pääosin suojattu, ja kansan suoja paranee päivä päivältä.
Kolmekymppisissä tilanne on karkeasti se, että noin puolet on saanut ensimmäisen rokotteen.
On jokaisen oma valinta, ottaako koronarokotteen. Suurin osa suomalaisista on valinnut viisaasti ja ottanut rokotteen vuorollaan. Yhtä tärkeää on ottaa vuorollaan ja ajallaan myös toinen rokoteannos.
Koko väestöstä on rokotettu kertaalleen jo yli 3,2 miljoonaa eli 58 prosenttia. Loputkin halukkaat aikuiset saavat rokotuksen lähikuukausien aikana.
Kaikkien lasten rokottamisesta ei ole vielä päätöksiä. Yli 12-vuotiaiden rokottaminen on kuitenkin aloitettu Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokotteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suosituksen mukaan.
On mainittava, että ilman EU:ta ja sen yhteishankintaa Suomi tuskin olisi näin hyvässä asemassa. Esimerkiksi Australia tuskailee vähäisten rokotetoimitusten kanssa. Venäjällä kansalaiset eivät puolestaan luota Sputnik-rokotteeseen ja vain 15 prosenttia on rokotettu kertaalleen.
Suomalaisia parempi ensimmäisen rokotteen suoja on enää muun muassa Kanadassa, Britanniassa ja Israelissa. EU:ssa edellä on suuremmista maista niukasti Belgia.
Suomi on ohittanut Yhdysvallat, joka aloitti rokottamisen aiemmin ja hamstrasi annoksia. Monissa pienissä saarivaltioissa rokotteita on jaettu Suomea laajemmin.
Luvuilla ei voi vielä saarivaltioita lukuun ottamatta rehennellä, sillä laumasuojatavoitteena on puhuttu 70 prosentin rokottamisesta. Yli 70 prosentin on päästy esimerkiksi Islannissa, jossa 76 prosenttia on rokotettu.
Tällä tahdilla Suomi on ylittämässä 70 prosentin rajan Britannian ja Kanadan kanssa ensimmäisissä rokotuksissa, mutta jo Israelissa tekee tiukkaa saada 70 prosenttia väestöstä rokotettua.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan deltavariantti leviää aiempia variantteja helpommin ja väistää osin rokotusta.
Yksi rokoteannos ei suojaa vielä niin hyvin kuin kaksi. Vaarassa ovat etenkin he, joille rokote ei ole kelvannut.
Deltavarianttia on tullut maahan etenkin Pietarin jalkapallokisaturistien mukana. Kisaturismitartuntoja on todettu reilut 300, joista noin 220 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Deltavariantin osuus on vielä auki.
Pian nähdään käytännössä, riittävätkö nämä tartunnat aloittamaan laajempaa epidemiaa Suomessa.
Jos tartuntoja tuleekin lisää, se ei välttämättä enää näy sairaalahoidon tarpeena muiden kuin rokottamattomien keskuudessa. Heitäkin on toki yhä merkittävä osa suomalaisista, mutta jatkuvasti pienempi osa riskiryhmistä.
Sairaaloissa on alle 30 henkilöä, joista viisi tehohoidossa.
Vertailun vuoksi Suomessa koko pandemian aikana 95 000 ihmistä on saanut koronatartunnan ja 969 kuollut. Deltavariantti yhdessä rokotusten kanssa vaikuttaa näiden tilastojen mukaan vähemmän vaaralliselta kuin aiemmat variantit.
Koronaan voi huonolla onnella kuolla rokotteista huolimatta. Rokotteet kuitenkin Britannian tulosten mukaan pienentävät riskiä merkittävästi. Britanniassa yksikään alle 50-vuotias kahdesti rokotettu ei ole kuollut deltavarianttiin. Kahdella kuolleella alle 50-vuotiaalla oli yksi rokotus.
Kesällä rokoteannosten tulo Suomeen pienenee hieman muutenkin, ja uusien henkilöiden rokottamista alkaa hidastaa toisten annosten anto jo kerran rokotetuille.
– Kesälomat eivät vaikuta rokotusten edistymiseen. Helsinki rokottaa kesälläkin sitä mukaa kun rokotteita saadaan. Kesäkuussa rokotteita on saatu suurempia määriä. Heinäkuussa saatavien rokotteiden määrä on näillä näkymin vähäisempi, vastaa Helsingin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja
Samaa viestiä tulee hoitajien ammattiliitosta Tehystä.
– Meillä ei ole tietoa siitä, että kesälomakaudella olisi vaikutusta koronarokotusten edistymisiin. Rokotusten eteneminen on ollut kuntien tiedossa ja ennakoitavissa, eli oletus on, että ovat ottaneet loma-ajan suunnitelmissaan huomioon. Palautetta jäseniltä ei tämän osalta siis ole meille tullut, sanoo Tehyn toiminnanjohtaja
Kesäkuussa rokotteita on tullut Suomeen noin 400 000 annosta viikossa, kun heinäkuussa määrä laskee 250 000:een viikossa.
Silloin niin monet eivät enää saa rokoteaikoja ensimmäistä rokotettaan varten, ennen kuin kolmen kuukauden viiveellä annettavien toisten annosten sumaa on purettu.
Joonas Kuikka
