Suomen itsenäisyyden aikana ja jo ennen sitä ikäpolvet ovat aina halunneet antaa tuleville sukupolville enemmän mahdollisuuksia. Perintö on tarkoittanut eri aikoina eri asioita: itsenäistä isänmaata, taloa ja maata, hyvinvointivaltiota, hyvää arkea ja mökkilaituria, lisääntyvää vaurautta, koulutusmahdollisuuksia, tasa-arvoa ja yksilöllisempiä valintoja.
Elämme juuri nyt aikaa, jossa Suomen seuraavaa tarinaa kirjoitetaan. Millaisen jäljen jätämme omana perintönämme? Onko meistä tasapainottamaan talous vai ajattelemmeko, että on ihan ok, että lapsemme kuittaavat velkamme? Onko meistä ratkaisemaan myös kansallisvaltioiden rajat ylittäviä ongelmia, kuten luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin?
Ensimmäinen vuosi tämän hallituksen työtä on takana. Se ei ole ollut helpoista helpoin vuosi, sillä taloustilanne on vaatinut kipeitäkin päätöksiä. Hihat on kääritty ja töitä on tehty.
Positiivista väreillä talouskasvusta on jo ilmassa. Työ alkaa tuottaa tulosta. Kilpailukykysopimuksen syntyminen oli tärkeä askel. Se ei yksinään Suomea nosta, mutta vie eteenpäin ja tuottaa asiantuntijoiden mukaan arviolta 35 000 uutta työpaikkaa. Erityisesti paikallisen sopimisen osalta työ on kesken.
Tavoitteenamme on kaikkiaan 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Elokuun budjettiriihessä työllisyystavoitteisiin palataan. Valtiovarainministeri on luvannut tuoda hallituksen hyväksyttäväksi verotuksen kasvupaketin, jossa muun muassa kevennetään ansiotuloveroa, luodaan uusi yrittäjävähennyksen malli ja korotetaan kotitalousvähennystä. Verouudistusten avulla parannetaan työnteon kannattavuutta ja näin kuljetaan kohti 72 prosentin työllisyystavoitetta.
Ajankohtainen askel on myös sote-uudistuksen vieminen maaliin. Tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmen miljardin euron edestä ja parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta.
Koulutuksen puolella uudistamme opettajankoulutusta ja oppimisympäristöjä ja vahvistamme pedagogiikkaa. Toteutamme ammatillisen koulutuksen reformin ja lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista luomalla uuden koulutussopimusmallin. Viime viikolla käynnistyi lukioiden kehittämisverkosto ja syksyllä alkavat lukiota uudistavat kokeilut. Korkeakoulujen kanssa neuvotellaan parhaillaan tulevien vuosien tavoitteista.
Pärjätäkseen tulevaisuudessa Suomea on rakennettava voittamaan muutoksen pelon. Meidän tulee rakentaa tukevalla taloudellisella pohjalla oleva moderni hyvinvointiyhteiskunta, joka kannustaa eteenpäin, kannustaa työntekoon, kannustaa uuden oppimiseen ja kannustaa aktiivisuuteen.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetus-ja kulttuuriministeri (kok).