Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että ensimmäinen vallankumous robottien sodassa on jo tapahtunut tosiasia. Se, mitä olemme nähneet Ukrainassa, on vasta alkua kehitykselle, joka mullistaa kuvan aseellisesta taistelusta kaikkialla maailmassa. Pääesikunnan tulisi pikaisesti käynnistää tutkimus, miten droonitekniikkaa ja tekoälyä käytetään tehokkaimmin hyväksi maamme sotilaallisessa puolustuksessa ja mikä on se asejärjestelmä, joka tulee seuraavaksi. Tähän asti energia on tuhlattu selityksiin, etteivät droonit ratkaise sodan kulkua.
Neljä vuotta sitten Ukrainan puolustus torjui turkkilaisvalmisteisilla Bayraktar TB2 -lennokeilla Venäjän yritykset saartaa Kiova. Harva silloin arvasi, että taistelukentän valtiaiksi äkisti nousseet Bayraktarit menettivät muutamassa viikossa käyttökelpoisuutensa. Ne vanhenivat käsiin, mutta itse idea – miehittämättömän lentolaitteen valjastaminen räjähdepanoksen kuljettajaksi – jäi elämään. Pian sen jälkeen Ukrainan teknologinen teollisuus oli synnyttänyt satoja tuotantolaitoksia, jotka valmistivat eri tehtäviin soveltuvia drooneja.
Ukraina saakin kiittää tähänastisesta menestyksestään iranilaista Shahed Aviationia, jonka lisenssillä turkkilaiset valmistivat Bayraktar TB2 -lennokkinsa ja ehtivät myydä niitä Ukrainan armeijalle ennen sodan alkua. Ellei näitä kauppoja olisi onnistuttu tekemään, Ukraina olisi Putinin taskussa ja Zelenskyi maanpaossa Amerikassa. Nyt Ukraina käy symmetristä asemasotaa, pitää rintaman lähes paikallaan ja aiheuttaa Venäjälle tuhannen miehen henkilötappiot vuorokaudessa. Ja, mikä merkittävintä 80 prosenttia niistä drooneilla.
Tuoreessa Ruotuväki-lehdessä (2/2026) everstiluutnantti Joakim Paasikivi toteaa, että Ruotsissa on oltu ”idiootteja”. On valmistauduttu aikaisempiin sotiin eikä tuleviin. Lukija aavistaa, että taannoisen presidenttimme pojanpoika kohdistaa sanansa myös Suomelle, jonka miljardiluokan hävittäjäkaupat tähtäävät kauas menneisyyteen.