Suomen kotitalouksille jäi koronavuonna 2020 säästöön yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. Normaalivuonna luku on lähellä nollaa eli menot vastaavat tuloja. Toiset ottavat lainaa ja toiset sijoittavat.
Nordean tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista säästää tai sijoittaa varojaan, vain 20 prosenttia ei säästä, eikä sijoita.
Nordean ekonomisti
– Ihmiset sopeuttavat kulutustaan tulojen tasolle, mutta ne säästöt, jotka ovat jääneet koronavuonna, eivät kuitenkaan purkaudu. Sellaista painetta ei ole näköpiirissä, että ihmiset, jotka ovat sijoittaneet osakkeisiin tai rahastoihin, panisivat kaiken rahan nyt menemään.
Kyselyn mukaan vuositasolla sijoitetaan lähes 4 000 euroa, joka on merkittävästi enemmän kuin Nordean vuonna 2018 teettämässä vastaavassa tutkimuksessa. Silloin yleisin summa oli 2 000 euroa.
Erosen mukaan naisten ja miesten palkkaerot näkyvät myös säästämisessä ja sijoittamisessa. Naisilla sijoitusten keskiarvo on 3 000 euroa, miehillä 5 000 euroa.
Pääkaupunkiseudulla sijoitetaan selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, keskimäärin 5 000 euroa vuodessa.
Erityisesti nuoret aikuiset ovat aktiivisia säästäjiä ja sijoittajia. Peräti 88 prosenttia 25–30-vuotiaisista ilmoittaa sijoittavansa ja säästävänsä.
Eronen vahvistaa, että nuorten aikuisten sijoitusinto on vahvistuva ilmiö. Nyt säästetään ja sijoitetaan asuntolainan lyhennyksen ohella.
– 5–10 vuotta sitten vain ne sijoittivat, jotka olivat jo maksaneet asuntolainansa pois.
Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan on hyvä, että varallisuutta kerrytetään monipuolisesti ja kaikki ei ole kiinni vain asunnossa.
Nuoret ovat löytäneet erityisesti indeksirahastot, kun vanhempi väki luottaa enemmän aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin.
Tilisäästäminen on edelleen kuitenkin yleisin säästämisen muoto.
Erosen mukaan on hyvä, kun tileille kerätään noin 2 - 3 kuukauden menoja vastaava summa puskuriksi.
– Sen jälkeen ylimenevä rohkeasti vain sijoituksiin, Eronen sanoo.
Nuoret sijoitusintoa selittää myös se, että nuoret käyttävät sujuvasti erilaisia digitaalisia alustoja kuten mobiilipankkia, joilla sijoittaminen on helppoa.
– On kuitenkin tutkimuksia, joiden mukaan naisten pitkäjänteisempi sijoitustapa tuo pidemmällä aikavälillä paremman tuloksen, Eronen sanoo.
Lähes joka toinen säästää pahan päivän, kuten työttömyyden ja sairauden varalle tai yllättävien menojen hankintaa varten. Taloudellista riippumattomuutta tavoittelee 24 prosenttia vastaajista, nuorista 18–24-vuotiaista jopa 39 prosenttia vastaajista.
Sijoitusneuvoja kyselyyn osallistuneet hakevat eniten pankkien ja sijoituspalvelutarjoajien asiantuntijoilta.
Myös sukulaiset, ystävät ja sosiaalinen media ovat merkittäviä tahoja, kun neuvoja etsitään. Kostiainen muistuttaa lähdekritiikin tärkeydestä sosiaalisessa mediassa olevista sijoitusneuvoista.
Nordean kyselyssä lähes puolet kryptovaluuttoihin sijoittavista nosti sosiaalisen media tietolähteekseen.
Kirsi Turkki
