Suomi aikoo osallistua tänä vuonna Naton rauhan ajan operaatioihin Merivoimien yhdellä aluksella ja Ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla, ilmoitti puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perjantaina.
Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä huhti-toukokuussa ja Ilmavoimien osalta toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä kesä-heinäkuussa.
Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.
Häkkäsen mukaan aktiivinen osallistumien rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii Naton yhtenäisyyttä ja vahvistaa pelotetta.
– Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella, Häkkänen totesi tiedotteessa.
Ilmavoimien osalta tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta, aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperointi ja sotilaallinen voimannäyttö.
"Hintalappu neljä miljoonaa"
– Me olemme sitten käyneet tätä dialogia, että mitä Suomi voisi tarjota meidän lähtökohdistamme juuri tänä vuonna. Joka vuosihan se päätetään erikseen, Häkkänen taustoitti.
– Hintalappu on neljä miljoonaa (euroa), Häkkänen kertoi.
Toimintaympäristö Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä on lähellä Ukrainan sotatoimialuetta ja miehitettyä Krimin niemimaata.
Hänen mukaansa osallistuminen on tärkeä viesti siitä, että Suomi on Natossa myös turvallisuuden tuottaja.
Ilmavoimaosastoon kuuluu hävittäjien lisäksi noin 70–100 hengen henkilöstö, joka koostuisi tämä hetken suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.
Itämerellä tutussa ympäristössä
Merivoimien osallistuminen Itämerellä puolestaan tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Osallistuminen toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.
– Tämähän meille on tuttua juttua. Se on Itämeren alueella. Meillä ovat siellä nyt jo olleet JEF-operaation yhteydessä ja monissa muissa yhteyksissä paatit liikkeellä, Häkkänen totesi.
Merellä toimivan osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Lisäksi suomalaisalus osallistuisi meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.
Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa. Ne ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.
Ilmavalvontaoperaatioita Natolla on Baltian maissa ja Islannissa, missä ei ole omaa hävittäjäkalustoa. Lisäksi Nato on lähettänyt ylimääräisiä koneita Puolan tueksi. Myös Romaniassa ja Bulgariassa Nato tukee maiden omia ilmavoimia.
"Reserviläisten palvelusehtoja pohdittava"
Puolustusministeriön mukaan Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen taistelujoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat ministeriön mukaan Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana sekä pääosin reserviläisistä koostuvat Maavoimat.
Häkkäsen mukaan Natossa ymmärretään erittäin hyvin se, että pitkän itärajan takia Suomen ensisijainen tehtävä Natossakin on oman kansallisen alueen puolustus. Kysymys reserviläisten osallistumisesta ulkomailla on kuitenkin ennen pitkää ratkaistava, ei vain rauhan ajan operaatioiden vaan myös kriisiajan valmiutta silmälläpitäen.
– Siihen tarvitaan pohdintaa palvelusehdoista, oikeudellisista reunaehdoista ynnä muuta -- tämä pohdinta kestää vähän pidempään, se voi viedä jopa vuoden tai pari, Häkkänen arvioi.
Hän muistuttaa maavoimajoukkojen liikuttelun olevan hitaampaa kuin muiden puolustushaarojen "nopeat piipahdukset".
– Siksi meidän pitää ensin miettiä tämän oma puolustuksen kokonaisuuden rakennetta, ennen kuin lähdetään sitomaan meidän maavoimatoimintoja mihinkään, Häkkänen perustelee.