Suomi on äänestänyt Israelin siirtokuntien laittomuutta koskevan YK:n päätöslauselman puolesta muiden Pohjoismaiden tapaan.
Päätöslauselmaa kannatti 152 maata ja vastusti yhdeksän maata. Tyhjää äänesti 19 maata.
Israelin siirtokuntien laittomuutta koskevasta päätöslauselmasta äänestetään YK:n yleiskokouksessa joka vuosi, ja Suomi on vuodesta 1996 lähtien äänestänyt aina päätöslauselman puolesta, kerrotaan ulkoministeriöstä. Kaikki EU-maat äänestivät yhtenäisesti kyseisen päätöslauselman puolesta vuoteen 2020 asti, mutta aivan viime vuosina vahvimmin Israelia tukevat Unkari ja Tshekki ovat joko äänestäneet päätöslauselmaa vastaan tai pidättäytyneet äänestämästä.
Tälläkin kertaa Unkari äänesti päätöslauselmaa vastaan ja Tshekki pidättäytyi äänestämästä.
Miehittäjävaltiolla selkeitä velvoitteita
Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on ollut jo vuosikymmenten ajan, että Israelin siirtokunnat ovat laittomia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla. Tämä on ollut jo vuosikymmeniä myös EU:n yhteinen kanta. Ulkoministeriöstä kerrotaan, että miehittäjävaltiolla on selkeitä velvoitteita kansainvälisen oikeuden nojalla, ja niitä tulee kunnioittaa.
Myöhään keskiviikkoiltana Suomen aikaa käyty äänestys on mittakaavaltaan paljon pienempi asia kuin syksyllä kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia ärsyttänyt äänestys YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n neuvovasta lausunnosta. Tuolloin Suomi ja 12 muuta EU-maata äänestivät puolesta, kun taas esimerkiksi pohjoismaiset naapurit Ruotsi ja Tanska pidättäytyivät.
YK:n kansainvälisen tuomioistuimen neuvovia lausuntoja koskevia äänestyksiä on myös paljon harvemmin kuin "rutiiniäänestyksiä" Israelin siirtokuntien laittomuutta koskevasta päätöslauselmasta.
"Suuressa osassa tuomitaan juuri Israel"
– Tiedämme ja tiedostamme sen, että tämä äänestyskäyttäytyminen on ollut pitkään Suomen virallinen linja, joskin näistä niin sanotuista miehitetyistä alueista on olemassa erilaisia tulkintoja ja ajatuksia myös kansainvälisesti, sanoi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman alkuillasta STT:lle.
Östman ei ole nähnyt tekstiä, josta nyt äänestettiin, joten sinänsä hän ei sitä voi kommentoida.
– Kun näitä jokavuotisia äänestyskierroksia käydään, niiden pitäisi olla myöskin tasapainossa siten, että toisen osapuolen eli tässä tapauksessa Hamasin ja Hizbollahin toimia myös tuomittaisiin. Suomen linja on pitkään ollut pyrkiä siihen, että molempia riidan osapuolia siellä huomioitaisiin.
Päätöslauselma, josta reilu kuukausi sitten äänestettiin, oli Östmanin mukaan kuitenkin huomattavasti "rajumpi" kuin tämä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi myös alkuillasta, ettei ole tarkemmin tietoinen keskiviikon äänestyksistä.
– YK:ssa on kovin usein erilaisia äänestyksiä, joissa suuressa osassa syystä tai toisesta tuomitaan maailman maista juuri Israel, Mäkelä viestitti STT:lle.
Äänestystä ei ole erikseen perussuomalaisten ryhmässä käsitelty.