Siniristilippu nousee tiistaina iltapäivällä salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä Suomen jäsenyyden alkamisen merkiksi. Puolustusliitto saa 31. jäsenen samalla kun se viettää perustamisensa 74-vuotispäivää.
– Todella historiallinen päivä, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi maanantaina iltapäivällä.
Kuumeisesti odotettu tieto liittymisen aikataulusta vahvistettiin maanantaina yhtä aikaa Helsingissä ja Brysselissä.
– Nostamme Suomen lipun ensimmäistä kertaa täällä Naton päämajassa. Se on hyvä päivä Suomen turvallisuudelle, pohjoismaiden turvallisuudelle ja Natolle kokonaisuudessaan, Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa.
Presidentin kanslia ja ulkoministeriö kertoivat presidentti Sauli Niinistön, ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) matkustavan Brysseliin ja osallistuvan Naton päämajassa järjestettävään viralliseen liittymisseremoniaan.
Presidentin kanslian mukaan Suomi tallettaa Pohjois-Atlantin sopimuksen liittymiskirjansa Yhdysvaltain hallitukselle ennen Naton kaksipäiväisen ulkoministerikokouksen alkua Brysselissä. Asiakirjan luovuttaa ulkoministeri Haavisto, ja Suomen Nato-jäsenyys astuu voimaan tallettamishetkellä. Tätä ennen Turkki on tallettanut oman Suomen jäsenyyttä koskevan ratifiointiasiakirjansa.
– Kun Suomesta on tullut Naton jäsen, ulkoministeri Haavisto tallettaa Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiskirjan, ulkoministeriö kertoo tiedotteessa.
Venäjä muistutti vahvistavansa joukkojaan
Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistetaan tiistaina lipunnostolla paitsi Naton päämajassa myös liittokunnan eri esikunnissa.
Brysselin päämajassa järjestettävässä lipunnostoseremoniassa puhuvat sekä presidentti Niinistö että pääsihteeri Stoltenberg. Ennen tilaisuuden alkua presidentillä ja pääsihteerillä on myös kahdenvälinen tapaaminen ja yhteinen lehdistötilaisuus.
Stoltenberg korosti Suomen osallistuvan täysjäsenenä tiistaista alkaen kaikkiin Naton kokouksiin, suunnitteluun ja muuhun toimintaan. Pääsihteeri kehui lehdistötilaisuudessa Suomen tuovan mukanaan Natoon huomattavat sotilaalliset kyvyt, kuten suuren ja hyvin koulutetun sekä varustetun reserviläisarmeijan.
– On myös muistettava, että Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, joka ei vähentänyt puolustukseen investoimista kylmän sodan päättymisen jälkeen, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg kertoi olevansa täysin vakuuttunut siitä, että myös Ruotsista tulee Naton jäsen. Hänen mukaansa Suomen jäsenyys lisää jo nyt Ruotsin turvallisuutta ja tiivistää maan suhdetta Natoon entisestään.
– Ruotsia ei ole jätetty yksin, Stoltenberg vakuutti.
Venäjällä varaulkoministeri Aleksandr Grushko kertoi maanantaina maan vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan lännessä ja luoteessa Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi, uutisoi RIA Novosti. Grushkon mukaan osasta toimia on kerrottu jo aikaisemmin.
Grushkon mukaan Venäjä on valmis vahvistamaan sotilaallista turvallisuuttaan vielä lisää, jos muiden Nato-maiden joukkoja tai kalustoa sijoitetaan Suomeen.
Ukraina-apu ja puolustusmenot pöydällä
Liittymisjuhlallisuuksien lisäksi ulkoministeri Haavisto edustaa Suomea tiistaina alkavassa Naton ulkoministerikokouksessa.
– Suomi osallistuu Naton ulkoministerikokoukseen ensimmäistä kertaa liittokunnan jäsenenä. Kokous on meille historiallinen hetki. Suomelle tärkeintä kokouksessa on korostaa Naton tukea Ukrainalle Venäjän jatkaessa laitonta hyökkäyssotaansa. Haluamme edistää vakautta ja turvallisuutta koko euroatlanttisella alueella, Haavisto sanoi ulkoministeriön tiedotteessa.
Ulkoministeriön mukaan yksi ulkoministerikokouksen keskeisimmistä aiheista on Naton tuki Ukrainalle. Kokoukseen Brysselissä osallistuu myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba.
Stoltenbergin mukaan on tärkeää avustaa Ukrainaa sotilaallisesti ja valmistautua jatkamaan apua pitkään.
– Siksi odotan ulkoministereiden sopivan työn aloittamisesta monivuotisen Ukraina-avustusohjelman kehittämiseksi, Stoltenberg sanoi.
Naton ulkoministerikokousta pidetään tärkeänä vaiheena heinäkuun Vilnan huippukokouksen valmisteluissa. Stoltenberg kertoi odottavansa, että jäsenmaat sitoutuvat Vilnassa uuteen kunnianhimoiseen puolustusinvestointisuunnitelmaan, jossa puolustusmenojen suhteellinen kahden prosentin bkt-osuus on "ala-, ei yläraja".