Pula siirrettävistä elimistä rajoittaa Suomessa tehtävien elinsiirtojen määrää. Vajausta kärsitään etenkin siirrettävistä sydämistä.
Noin joka viides elinluovuttaja Suomessa soveltuu sydänluovuttajaksi. Muissa Pohjoismaissa luku on korkeampi.
– Emme ole toistaiseksi löytäneet tähän mitään yksittäistä suoraa syytä. Ei voi yksiselitteisesti sanoa vaikkapa niin, että Norjassa on enemmän onnettomuuksissa kuolemanvakavasti loukkaantuneita, joita voidaan käyttää luovuttajina tai että suomalaiset taas olisivat niin paljon sairaampia, ettei heitä voida käyttää sydänluovuttajina, pohtii professori ja sydänkirurgina pitkään työskennellyt Karl Lemström.
– Aivokuolleiden elinluovuttajien keski-ikä on Suomessa noussut vuosi vuodelta, myös sydänluovuttajien osalta, mutta yli 60–65-vuotias kelpaa harvoin sydänluovuttajaksi, vaikka hän voi olla hyvä munuaisen-, maksan- tai keuhkonluovuttaja, professori jatkaa.
Lemström on tyytyväinen viime vuosien kehitykseen. Elinluovutusta ei pidetä terveydenhuollossa enää minään välteltävänä mörkönä, vaan jokapäiväisenä asiana.
– On tärkeää, että sairaaloissa opitaan tunnistamaan, milloin voidaan toimia elinluovuttajina.
Hänen mukaansa suomalaiset suhtautuvat elinluovutukseen yleensä myötämielisesti. Vain yksittäistapauksissa omaiset vastustavat luovutusta.
Elinluovutustoimintaa tehostetaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön alaisella kansallisella työryhmällä.
Uutta elintä Suomessa odottaa yli 400 ihmistä. Heistä suuri osa tarvitsee uuden munuaisen. Sydänsiirtojonossa noin 30 ihmistä.
Elinluovutus tuo myös suuria säästöjä terveydenhoitokustannuksiin, koska esimerkiksi munuaispotilaat pääsevät uuden elimen avulla pois dialyysihoidoista.
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään vastustanut. Asiantuntijat muistuttavat elinluovutuskortin tärkeydestä.
– Oman tahdon toteutumisen varmistaa elinluovutuskortti tai kännykkään ladattava elinluovutus-sovellus. Niiden lisäksi on tärkeä kertoa kantansa läheisilleen, sillä heiltä kysytään mahdollisen elinluovuttajan mielipidettä, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
VIRPI NIEMISTÖ/LÄNNEN MEDIA