Itsehoitolääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 37 prosenttia halvempia kuin Suomessa, ilmenee Kaupan liiton teettämästä tutkimuksesta.
Jos Suomen hintoja vertaa ruotsalaisapteekkien verkkokauppoihin, on hintaero selvityksen mukaan jo 48 prosenttia.
– Esimerkiksi allergialääke Kestine (ebastiini, 10 mg tabletti, 10 kpl) on Ruotsissa myyntikanavasta riippuen 33–50 prosenttia ja ibuprofeenia sisältävä särkylääke (400 mg tabletti, 30 kpl) vastaavaan vertailukelpoiseen tuotteeseen nähden 46−56 prosenttia edullisempi kuin Suomessa, Kaupan liitto kertoo tiedotteessa.
Selvityksestä ilmenee lisäksi että reseptilääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 11 prosenttia edullisempia kuin Suomessa. Molemmissa maissa viitehinnoitellut eli lääkevaihdon piirissä olevat kilpaillut lääkkeet ovat vertailun mukaan 20 prosenttia edullisempia Ruotsissa.
Lääkkeiden hintavertailun toteutti Copenhagen Economics. Selvityksen aineisto kerättiin viime lokakuussa. Hintavertailussa on huomioitu myös arvonlisäverokantojen erot maiden välillä.
Kaupan liitto kertoo, että hintavertailun tulokset ovat johdonmukaisia Ruotsin lääkeviranomaisen (TLV) vuosittain tekemän kansainvälisen hintavertailun kanssa. Sen mukaan Ruotsin lääkevaihdon piiriin kuuluvat, kilpaillut lääkkeet ovat tukkuhinnoiltaan Suomessa 39 prosenttia kalliimpia kuin Ruotsissa. TLV:n vuosittaisessa hintavertailussa otetaan huomioon myös valuuttakurssien muutokset.
Tiukka sääntely rajoittaa
Apteekkariliitto vastaa selvitykseen toteamalla, että hintojen erot johtuvat pääosin lääkehinnoittelun eroista. Ruotsissa apteekit saavat ottaa vastaan ostoalennuksia lääkeyrityksiltä ja siirtää niitä itsehoitolääkkeiden kuluttajahintoihin. Suomessa tällaiset alennukset on lääkelaissa kielletty, liitto toteaa vastauksessaan Kaupan liiton selvitykseen.
Kiellolla on haluttu varmistaa apteekkien riippumattomuus ja se, etteivät alennukset ohjaa apteekkien lääkeostoja tai lääkkeiden suosittelua asiakkaille.
– Apteekki ei voi mitenkään vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan, joka muodostuu tukkuhinnasta, veroista ja apteekin katteesta. Keskimäärin kaksi kolmasosaa lääkkeen hinnasta on tukkuhintaa, verojen osuus on keskimäärin 16 prosenttia ja apteekin alle 20 prosenttia, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen tiedotteessa.
Hirvosen mukaan näyttäisi siltä, että vertailussa on unohdettu myös Suomen apteekkivero, joka nostaa sekä resepti- että itsehoitolääkkeiden hintoja keskimäärin liki 8 prosenttia. Ruotsissa vastaavaa veroa ei ole.
Hintakilpailu vähäistä
Suomessa lääkkeiden hinnat on säännelty valtioneuvoston asettamalla lääketaksalla. Vuoden 2022 huhtikuusta lähtien apteekit ovat silti voineet kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla tietyn enimmäis- ja lattiahinnan välillä.
Selvityksestä kuitenkin ilmenee, että viime lokakuussa tutkituissa suomalaisissa verkkoapteekeissa yli 95 prosenttia itsehoitolääkkeistä hinnoitellaan enimmäishinnan mukaan.
– Selvityksen tulokset osoittavat, että hintakilpailu on Suomessa hyvin vähäistä, sanoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi tiedotteessa.
Joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuoliseen myyntiin on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja valmistelutyön kerrotaan olevan alkamassa sosiaali- ja terveysministeriössä. Kaupan liitto ajaa kuitenkin Suomen koko lääkejakelujärjestelmän uudistamista, millä sen mukaan voitaisiin tukea suomalaisten ostovoimaa ja saada aikaan julkisen talouden säästöjä.