Suurhanke yhdistää Suomen ja Baltian kaasuverkot ensi vuonna. Rakentaminen alkaa muutaman viikon päästä Inkoossa raivaustöillä.
Suomenlahden ali rakennettava kaasuputki valmistetaan Kreikassa. Kymmenien miljoonien eurojen sopimuksen voitti tarjouskilpailussa Corinth Pipeworks Pipe Industry SA.
–Oli tietyllä tavalla positiivinen asia, että se tulee ylipäänsä Euroopan sisältä. Kyse on putkimateriaalista, jossa on betonipinnoite päällä, sanoo Baltic Connector oy:n projektijohtaja Tom Främling.
Meriputken valmistus ja putkimateriaalin toimitus on suurimpia palasia Suomen ja Baltian kaasuverkot yhdistävässä hankkeessa.
Främlingin mukaan meriputken laatuvaatimukset ovat paljon kovempia kuin maalle rakennettaessa. Meriputki valmistetaan Corinth Pipeworksin Kreikan-tehtaalla kuluvan vuoden aikana, ja putken asennustyöt tehdään ensi vuonna.
Asennustyön kilpailutus ei ole vielä ratkennut, mutta putken laskua edeltävät merenpohjan muokkaustyöt on tarkoitus aloittaa ensi syksynä.
Suomen ja Viron välille rakennetaan meriputkea 77 kilometriä. Lisäksi Suomen puolella maan päälle rakennetaan 21 kilometriä yhdysputkea kotimaan maakaasuverkkoon. Corinth Pipeworks voitti tämän osuuden valmistuksen jo aiemmin lokakuussa.
–Maaputken osalta ensimmäiset näkyvät työt alkavat helmi-maaliskuussa putkilinjan raivauksella Inkoossa, Främling kertoo.
Suomenlahden kaasuputken on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Se avaa Suomen kaasumarkkinat kilpailulle yhdessä viime vuonna tehtyjen lainmuutosten kanssa.
Tällä hetkellä Suomen kaasuhuolto on Venäjään kytketyn maakaasuverkon varassa, vaikka rannikolle rakennetut LNG-terminaalit ovatkin monipuolistamassa tilannetta.
–Kaasun kaupanteko tulee monipuolistumaan ja tietynlainen monopoli, joka Suomessa on vallinnut, purkautuu, Främling kuvailee muutosta.
Främlingin mukaan kaasumarkkinoista tulee sähkömarkkinoiden kaltaiset siinä mielessä, että kaasun myynti ja siirtomarkkina on erotettu.
Uusi kaasuputki parantaa merkittävästi Suomen kaasumarkkinoiden huoltovarmuutta. Främlingin mukaan Baltic Connectorin kautta Suomeen voidaan tarvittaessa tuoda Baltiasta suurin piirtein maan nykyistä kulutusta vastaava määrä kaasua.
–Kapasiteetti riittää ehkä kaikkein kovimpia pakkaspäiviä lukuun ottamatta, Främling arvioi.
Baltiassa huoltovarmuutta takaavat Latviassa neuvostoaikojen peruina sijaitseva suuri kaasuvarasto ja Liettuaan rakennettu uusi Klapeidan kaasuterminaali.
Baltian kaasuverkkoja ollaan lisäksi parhaillaan kytkemässä entistä paremmin muun EU:n kaasumarkkinoihin Liettuan ja Puolan välille rakennettavalla kaasuputkella.
Energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ilmoitti perjantaina esittävänsä energiaverotuksen muuttamista niin, että maakaasun kilpailukyky paranee kivihiileen verrattuna. Maakaasua käytettiin viime vuosikymmenellä noin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin.
HENRIPEKKA KALLIO