Suomi on tehnyt päätöksen osallistua ensi keväänä 2024 osana EU:n taisteluosastojen korkean valmiuden valmiusvuoroa mikä on strategisesti erittäin tärkeää. EU:n taisteluosastot toimivat sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan työkaluna, mikä on nykyisessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa erittäin huomionarvoista. Olemme myös tuore Nato-maa ja Suomi tuo nyt uutta näkökulmaa kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.
Olemme kaikki viimeisen kuukauden aikana havahtuneet yllättäen alkaneeseen Hamasin hyökkäyssotaan Israelia vastaan sekä Nepalin maanjäristyksen kaltaisiin yllättäviin luonnonkatastrofeihin.
Israel ja palestiinalaisalueet ovat jo pitkään olleet jatkuneessa konfliktissa, joka nyt on Hamasin toiminnan vuoksi taas eskaloitunut.
Rauhanneuvottelut ja suunnitelma ns. kahden valtion mallista on ollut vuosia jumissa. Kuinka realistista on puhua kahdesta valtiosta tällä vuosikymmenellä, kun Hamas on aloittanut taas iskut israelilaisten siviilejä vastaan?
Samalla tiedostamme, että siviilit myös palestiinalaisten puolella ovat joutuneet kokemaan valtavaa kärsimystä sen vuoksi, että Hamas ei ole päästänyt heitä liikkumaan turvallisemmille alueille turvaan.
Me Suomessa olemme myös oppineet kaikki koulussa Euroopan historiasta ja mitä juutalaisille tapahtui toisen maailmansodan aikana. Nyt me näemme taas Suomessakin mielenosoituksia, joissa huudetaan ”joelta merelle” on tuleva Palestiinan valtio mikä tarkoittaisi sitä, että silloin Israelin valtiota ei olisi.
On muistettava historiasta, että kun Israelin valtio perustettiin, Lähi-Idän arabivaltiot eivät halunneet keskuuteensa juutalaisvaltiota, mutta YK päätti tuolloin alueen jakamista kahteen. Juutalaiset hyväksyivät tuolloin YK:n ehdotuksen, kun taas arabiosapuoli torjui sille tarjotun alueen.
Tämä tilanne on edelleen nähtävillä nykyisen eskaloituneen konfliktin taustalla, jossa eniten kärsivät niin israelilaiset kuin palestiinalaisetkin siviilit.
Ukrainan kriisi ja Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit osoittivat, ettei nykyisessä maailmanajassa minkään geopoliittisen tilanteen ratkaiseminen ole helppoa, nopeaa tai itsestään selvää.
Ukraina on jo yli 600 päivää taistellut itsenäisyytensä, alueellisen koskemattomuutensa ja kansalaistensa vapauksien puolesta.
Tämä muistuttaa meitä siitä, että Suomen panostukset turvallisuuteen ovat kultaakin arvokkaammat, koska sillä turvataan sekä oma olemassaolomme että jälkipolviemme elämänpiiri.
Sotilaallisia panostuksia tarvitaan edelleen todella paljon. Ilman tukea Ukrainan tilanne olisi paljon pahempi. Tiedämme Venäjän pystyvän pitkäaikaiseen sotaan, jossa venäläisten sotilaiden henki on täysin yhdentekevä. Siksi Suomen pitää pysyä lujana ja varmistaa, että iskukykymme riittää tarvittaessa pitkälle tulevaisuuteen.
Venäjä toimii myös laaja-alaisesti hybridivaikuttamisen keinoin.
Olemme viime päivinä lukeneet taas toisintoa vuoden 2015 pakolaiskriisistä, kun Venäjän kautta on taas alkanut kulkea turvapaikanhakijoita kohti Suomea. Suuri osa tulijoista, kuten aiemminkin on ollut irakilaisia, jotka saapuvat Suomeen pyöräillen.
On myös tullut tietoa siitä, miten arabimaiden sosiaalisessa mediassa kulkee tietoa siitä, että Suomen raja on nyt auki. Samoin on myös kasvavia epäilyksiä arabivaltioiden ja Venäjän välillä lisätyistä charter-lennoista.
On surullista huomata miten häikäilemättömästi Venäjä käyttää siviileitä hybridivaikuttamisensa välikappaleina.
Olemme Suomen hallituksessa ryhtyneet toimiin. Asiaa on selvitetty tarkasti ja on havaittu, että kyseessä on systemaattista toimintaa eikä akuuttiin hätään perustuvaa turvapaikanhakemista. Näin ollen kyseessä on taas Venäjän hybridioperaatio, joihin Suomen on vastattava asianmukaisesti.
Peter Östman
KD:n kansanedustaja Luodosta