Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen, arvioi Suomen Pankki. Toisaalta kotitalouksien ostovoima on korjaantumassa paremmaksi, koska inflaatio hidastuu ja palkat nousevat. Toisaalta pitkän ajan haasteet ovat muuttuneet akuuteiksi. Näitä ovat talouskasvun edellytysten turvaaminen ja julkisen talouden vahvistaminen.
Suomen Pankki ennustaa, että talous kääntyy tulevina vuosina lievästä taantumasta loivaan kasvuun. Pankki arvioi talouden supistuvan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä viivyttävät kasvun käynnistymistä.
– Taantuma on kuitenkin jäämässä lyhytaikaiseksi, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tiistaina.
Suomen Pankki ennustaa talouden piristyvän lievästi 0,9 prosenttiin ensi vuonna. Vuonna 2025 talouskasvu vahvistuu 1,5 prosenttiin.
Suomen Pankki julkaisi tiistaina ennusteensa vuosille 2023–2025.
Taistelu inflaatiota vastaan ei ohi
Rehn arvioi, että inflaatio hidastuu erityisesti energian hintojen laskun ansiosta selvästi jo kuluvan vuoden aikana, mikä yhdessä nimellisansioiden ripeän kasvun ja etuuksien indeksikorotusten kanssa parantaa kotitalouksien ostovoimaa.
– Vaikka suomalaisten kotitalouksien ostovoima heikkeni selvästi viime vuonna, pudotus on korjaantumassa kohtuullisen nopeasti.
Ensi vuonna Suomen inflaatio vaimenee ennusteen mukaan 1,3 prosenttiin, kun kiristynyt rahapolitiikka alkaa purra.
Pohjainflaatio, eli energian ja ruoan hinnoista puhdistettu inflaatio, hidastuu kuitenkin viiveellä muun muassa palkankorotusten vuoksi. Palkansaajien reaaliansiot kasvavat tulevina vuosina.
Suomen Pankki varoittaa kuitenkin, ettei taistelu inflaatiota vastaan ole vielä ohi, joten kotitalouksien ja yritysten lainakorot pysyvät toistaiseksi korkeampina kuin mihin viime vuosien aikana on totuttu.
Inflaation jarruttamiseksi Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut korkoja viime vuoden heinäkuusta alkaen. Tärkein ohjauskorko on Rehnin mukaan 3,5 prosenttia.
Rehn huomauttaa, että pohjainflaation on oltava selkeästi ja kestävästi laskusuunnassa ennen kuin rahapolitiikan kiristäminen lopetetaan.
– Elleivät lähiviikot tuo tullessaan suuria yllätyksiä talouskehitykseen, on syytä odottaa, että korkoja nostetaan seuraavassa rahapolitiikkakokouksessa heinäkuussa, hän sanoi.
Työllisyys valopilkkuna
Korkojen nousu vaimentaa Suomen Pankin arvion mukaan kuitenkin sekä investointien että yksityisen kulutuksen kasvua myös lähivuosina. Samalla Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ja sen myötä vienti kasvavat kituliaasti.
– Työllisyys pysyy talouden valopilkkuna, vaikka aivan vahvin työllisyyden vire taukoaa, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Talouden murheenkryyninä on Rehnin mukaan se, että Suomen tuottavuuskasvu oli pitkään hidasta ja työikäinen väestö on supistunut jo yli kymmenen vuoden ajan.
– Työvoima ei ole vielä alkanut supistua, mutta tämä näköala uhkaa pian, Rehn sanoi.
Ristiriitainen viesti hallitusohjelmassa
Rehnin mukaan väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat inhimillisen pääoman kasvua ja osaavan työvoiman saantia.
– Väestön ikääntyminen on niin merkittävää, että talouskasvun edellytyksiä on hyvin vaikea turvata, ellei työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa pystytä kasvattamaan.
Hän kritisoikin hallitusohjelman viestiä työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ristiriitaiseksi.
Ohjelmassa tuodaan useassa kohdin esiin työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä kansainvälisten osaajien rekrytoinnin merkitys talouden kasvulle Suomessa, mutta toisaalta oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään ja ulkomaalaislakia muutetaan ohjelman mukaan useilla tavoilla.
Orpo: Hallitus selvittää keskuspankkikirjauksen
Rehn sanoo pankin johtokunnan huolestuneen hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan "Suomi ajaa toimia, joilla rajataan eurojärjestelmän systeemiriskiä".
Rehnin mukaan kirjauksessa näytetään viittaavan Euroopan keskuspankin taseen kokoon ja osto-ohjelmiin, mikä menee EKP:n rahapolitiikan kovaan ytimeen.
– EU:n perussopimuksessa ja Euroopan keskuspankin perussäännössä säädetään keskuspankkien yksiselitteinen kielto ottaa vastaan ohjeita miltään taholta, kuten jäsenvaltioiden hallituksilta. Tähän kaikki 27 jäsenmaata ovat sitoutuneet.
Suomen Pankin johtokunta kirjelmöi asiasta viikonloppuna kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle, joka tiistaina nousi pääministeriksi. Rehn kommentoi asiaa Suomen Pankin talousennustetta koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Orpo kertoi tiedotusvälineille, että hallitus selvittää ohjelmansa keskuspankkeja koskevan kirjauksen.
– Kaikessa pitää toimia lain säännösten mukaisesti. Muistaakseni kyllä keskuspankin omissa säännöissä lukee, että pitää noudattaa no bailout -periaatetta, mutta selvitetään tämä rauhassa, ja jos siinä on jokin virhe, me korjaamme sen.