Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja 0,2 prosenttia ensi vuonna, kertoo Suomen Pankki ennusteessaan. Vuonna 2025 Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan 1,5 prosenttia ja vuonna 2026 1,3 prosenttia.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo tiedotustilaisuudessa, että Suomen talous on taantumassa vuosina 2023 ja 2024 ja että toipuminen on hidasta.
– Työttömyys nousee tilapäisesti, hän lisää.
Vielä syyskuussa Suomen Pankki arvioi väliennusteessaan, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,2 prosenttia ja supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Obstbaumin mukaan inflaation hidastuminen jatkuu ja se parantaa vähitellen ostovoimaa. Suomen Pankin mukaan inflaatio pysyy maltillisena vuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat Suomen Pankin mukaan laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista ja niiden odotetaan laskevan edelleen.
Lisäksi rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna.
Inflaation hidastuminen parantaa kotitalouksien ostovoimaa.
– Ostovoiman vahvistuminen piristää kotitalouksien kulutusta ja talous alkaa hitaasti elpyä. Kulutuksen kasvua tukevat myös palkkojen nousu ja työllisyyden säilyminen kohtuullisena, Obstbaum sanoo.
Korkojen odotetaan lisäksi laskevan ja vientimarkkinoiden toipuvan. Tämä voimistaa Suomen Pankin mukaan talouskasvua vuoden 2024 loppupuolelta alkaen.
Verotulojen kehitys heikkoa
Obstbaumin mukaan julkisen talouden näkymä on aiempaa heikompi ja suunnanmuutos on odotettuakin vaikeampaa. Hänen mukaansa julkisen talouden alijäämä syvenee ennustevuosina tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu. Julkista taloutta heikentää muun muassa ikäsidonnaiset menot, kansallinen varautuminen ja korkomenojen kasvu. Lisäksi julkisen talouden tunnuslukuja heikentää kasvun ja inflaation hidastuminen.
– Hallituksen suunnittelemat julkisen talouden menosäästöt ovat merkittäviä, mutta niiden vaikutus laimenee verotulojen heikon kehityksen ja kasvavan julkisen menopaineen vuoksi, Obstbaum sanoo.
Julkinen velkasuhde ylittää 80 prosenttia vuonna 2026. Suomen Pankin mukaan julkista taloutta heikentävät lisäksi sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien ja julkisen kysynnän voimakas kasvu.
Suomen Pankin päivitetyn arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4,5 prosenttia bkt:sta.
Suomen Pankin pääjohtajan sijainen Marja Nykänen sanoo, että julkisen talouden vahvistamisesta ei kuitenkaan pidä luopua, vaikka se onkin ennakoitua vaikeampaa.
– Velkakestävyys tulee ottaa yhteiseksi prioriteetiksi ja sitoutua siihen määrätietoisesti yli vaalikausien, hän sanoo.
Nykäsen mukaan sopeutuksen rinnalla tulee varmistaa myös kestävän talouskasvun edellytykset.
– Siihen tarvitsemme innovaatioita ja niiden hyödyntämistä tukevaa pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, hän sanoo.
VM synkensi talouden kasvuennustettaan vuodelle 2024
Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,7 prosenttia, ennustaa valtiovarainministeriö (VM). Vielä lokakuussa ministeriö ennusti bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Suomen talouden tilanne on VM:n mukaan ollut loppuvuonna heikko ja talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia.
Vuodelle 2025 ministeriö ennustaa 2,0 prosentin ja vuodelle 2026 1,6 prosentin talouskasvua.
Ylijohtaja, VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen talous on taantumassa, josta on tulossa syvempi ja pidempi kuin mitä syyskuussa odotettiin.
– Vaikka palkat nousevat ja inflaatio on hidastunut nopeasti, korot purevat nyt täydellä voimalla kulutukseen ja investointeihin. Työllisyys heikkenee ja kotitalouksien taloudellinen alakulo on alkanut kasvaa uudelleen, Spolander sanoi.
Kasvava ostovoima ja alenevat korot kääntävät hänen mukaansa talouden kuitenkin uuteen nousuun vuoden 2024 aikana. Valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vuonna inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja kotitalouksien kohtuullisen hyvä tulokehitys lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Korkojen lasku tukee myös investointeja.
– Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset ja hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta, Spolander sanoi tiedotteessa.
Julkinen talous kääntymässä heikompaan
VM:n mukaan tuotannon lasku vähentää työvoiman kysyntää vuonna 2024. Ministeriö ennustaa, että työttömyysaste nousee ensi vuonna 7,5 prosenttiin. Erityisesti rakentamisen väheneminen lisää työttömyyttä tänä ja ensi vuonna.
– Loppuvuodesta on ollut jo vähän heikompia työllisyyslukuja, ja avoimien työpaikkojen määrä on laskenut. Me odotamme kuitenkin, että suurin osa tästä sopeutuksesta tapahtuu työtuntien ja lomautusten kautta, mutta kyllä työllisyyskin ensi vuonna vähenee, finanssineuvos Janne Huovari sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ministeriö odottaa, että työllisyyden lasku on jäämässä kohtuullisen lyhytaikaiseksi. Vuosina 2025 ja 2026 talouden kasvu on VM:n arvion mukaan varsin vahvaa ja työllisten määrä lisääntyy lähes prosentin vuosittain.
– Työllisyyden kasvua tukevat myös hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan ensi vuonna, ministeriö sanoo tiedotteessa.
Velkasuhde jatkaa kasvuaan
VM:n mukaan Suomen julkisen talouden tilanne on kääntymässä heikompaan. Ministeriö arvioi julkisyhteisöjen alijäämän olevan tänä vuonna 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Ministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkösen mukaan tähän on vaikuttanut muun muassa talouden kasvun hidastuminen ja työllisyyden sekä yksityisen kulutuksen heikkeneminen.
– Samaan aikaan menot ovat kasvaneet hyvin nopeasti tänä vuonna. On tehty isoja indeksikorotuksia erilaisiin tukiin ja toisaalta julkisen sektorin palkat ja menot ovat kasvaneet varsin voimakasta tahtia, Pääkkönen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ministeriö ennustaa, että julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa ensi vuonna 3,5 prosenttiin. Tämä johtuu verotulojen hitaasta kasvusta ja toisaalta menojen nopeasta kasvusta.
Julkisyhteisöjen alijäämä supistuu Pääkkösen mukaan pikku hiljaa kolmen prosentin paikkeille noin vuonna 2027. Näin tapahtuu, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat vaikuttaa ja talous sekä työllisyys alkavat kasvaa.
– Tilanne ei ole julkisyhteisöissä siinä mielessä hyvä, koska meidän alijäämä on neljä vuotta putkeen kolme prosenttia tai sen yli.
Ylijohtaja Spolanderin mukaan Suomella on iso riski joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. EU:n talouspolitiikan sääntöjen mukaan alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtion ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun takia velkasuhde jatkaa VM:n mukaan kasvuaan, eikä se ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä. Julkinen velka nousee vuonna 2023 yli 75 prosenttiin ja vuoteen 2028 mennessä yli 85 prosenttiin suhteessa bkt:hen, valtiovarainministeriö arvioi.
EU:n sääntöjen mukaan velka saa olla korkeintaan 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lukuisat jäsenmaat ovat velkamäärissä rajojen ulkopuolella.
Purra: Menosopeutus ei riitä, veroratkaisut pöydälle
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo, että julkisen talouden haasteet ovat niin mittavia, että veroratkaisuilla on haettava kokonaisveroasteen laskun hidastumista.
Hän kirjoittaa valtiovarainministeriön kolumnissaan, että velkaantuminen ei taitu ilman uusia sopeutustoimia eikä menosopeutus riitä. Hän sanoo, että verotuksesta on voitava keskustella, vaikka taloudellista toimeliaisuutta ei veroja kiristämällä kannata heikentää nykyisessä tilanteessa.
VM ja Suomen Pankki julkistivat tänään talousennusteensa niin talouskasvusta kuin julkisesta taloudesta. VM:n mukaan julkinen talous on 3 prosenttia alijäämäinen vuonna 2027.
---
Korjattu klo 14.47: Aiemmassa uutisessa kirjoitettiin virheellisesti Purran sanoneen, ettei velkaantuminen käänny pelkillä sopeutuksilla, vaikka hän todellisuudessa sanoi, ettei se taitu ilman uusia sopeutuksia ja pelkkä menosopeutus ei riitä.