Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan huomattavasti. Bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän tänä vuonna noin kahteen prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna edelleen noin yhteen prosenttiin.
Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote kasvoi alustavien tietojen mukaan noin neljä prosenttia.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit julkaisi tänään ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosina 2025–2027.
Myös vuodelle 2027 Bofit ennustaa noin yhden prosentin talouskasvua.
Bofitin mukaan Venäjän talouden kriisiytymistä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta talouden kehitykseen liittyy erittäin suuria riskejä niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
– Venäjä pystyy vielä rahoittamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa, koska se on talouspolitiikan tärkein tavoite. Sodan aiheuttamista kärsimyksistä ja kustannuksista ei piitata, mutta talouden tilanne vaikeutuu koko ajan sodan jatkuessa, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi.
Työttömyysaste historiallisen matalalla
Venäjän talouden kasvu on Bofitin mukaan nojannut vahvasti valtion menojen lisäämiseen ja sotateollisuuden tuotannon kasvattamiseen. Vaikka valtion menoja aiotaan lisätä tänä vuonna edelleen noin kymmenellä prosentilla, on talouden kasvua entistä vaikeampi pitää yllä. Työvoimasta on pulaa, hinnat nousevat nopeasti, ja pakotteet vaikeuttavat Venäjän ulkomaankauppaa.
– Työttömyysaste on historiallisen matalalla, noin kahdessa prosentissa. Yrityskyselyissä nimenomaan työvoimapula nousee yhdeksi keskeisimmistä ongelmista, Simola sanoi tiedotustilaisuudessa.
Bofitin mukaan Venäjän talouskasvu hidastui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla selvästi. Tutkimuslaitoksen mukaan Venäjän talouden tuotantokapasiteetti alkaa olla täyskäytössä ja tuotantoa on vaikea lisätä.
Uuden tuotantokapasiteetin rakentamista vaikeuttavat muun muassa länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet, jotka rajoittavat muun muassa koneiden ja laitteiden tuontia Venäjälle.
Samaan aikaan myös Venäjän talouden epätasapainot ovat kasvaneet. Valtiontalous on alijäämäinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Inflaatio Venäjällä on kiihtynyt, ja kuluttajahinnat nousivat tämän vuoden alussa jo 10 prosenttia vuotta aiemmasta.
Inflaation kiihtymisen vuoksi Venäjän keskuspankin rahapolitiikka on ollut erittäin kireää.
– Viime vuoden lopulla Venäjän keskuspankki nosti avainkorkonsa historiallisen korkealle 21 prosenttiin eli ollaan jopa korkeammalla tasolla kuin keväällä 2022, Simola kertoo.
Korkea ohjauskorko on Simolan mukaan saanut kritiikkiä venäläisiltä yritysjohtajilta.
– Jää nähtäväksi, kuinka hyvin keskuspankki pystyy jatkossa pitämään tästä linjasta kiinni. Mutta jos tästä kireästä rahapolitiikasta ryhdytään tässä tilanteessa tinkimään, niin riskinä on hallitsematon inflaatiokierre ja talouden kriisiytyminen, Simola arvioi.
Työvoimapula nostanut reaalituloja
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Sinikka Parviaisen mukaan Venäjän Ukrainassa vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota ei ole vaikuttanut tavallisten venäläisten talouteen yksinomaan kielteisesti.
Venäläisten reaaliset käytettävissä olevat tulot lähtivät Parviaisen mukaan laskuun vuonna 2014, kun maan talous suistui taantumaan. Venäläisten ostovoima palasi vuoden 2013 tason yläpuolelle vasta vuosikymmentä myöhemmin, ja tätä ajanjaksoa on kuvattu venäläisten menetetyksi vuosikymmeneksi.
Reaalitulojen kasvua selittää paljolti kärjistyvä työvoimapula, johon Venäjän heikon demografisen kehityksen ja maastamuuton ohella vaikuttavat myös armeijan rekrytoinnit.
– Kiihtynyt reaalitulojen nousu lisääntyneen poliittisen repression ohella voi selittää yhtenä pienenä osana venäläisten passiivisuutta ja haluttomuutta vastustaa sotaa. On todennäköistä, että osa venäläisistä näkee, että tulotasojen positiivinen kehitys on merkki siitä, että maa on menossa oikeaan suuntaan, Parviainen sanoo.
Työvoimapula jäytää Parviaisen mukaan erityisesti jalostusteollisuutta ja sen sisällä etenkin investointihyödykkeiden tuotantoa. Nimelliset palkkatasot ovatkin nousseet hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen nopeimmin juuri jalostusteollisuudessa ja sotateollisuuteen liittyvillä aloilla.