Ehdotuksia Suomen talouskasvua vauhdittaviksi toimiksi on tullut ilahduttavan paljon, sanoo Risto Murto STT:lle. Hän on eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja ja toimii puheenjohtajana valmisteluryhmässä, joka antaa Petteri Orpon (kok.) hallitukselle suosituksia uusiksi kasvutoimiksi.
Hallitus on pyytänyt politiikkasuosituksia valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Ryhmä on saanut ehdotuksia toimiksi esimerkiksi erilaisilta järjestöiltä ja yrityksiltä.
– Itse olen käyttänyt tätä välipäivien aikaa käydäkseni niitä kaikkia läpi. Se, mikä on kiitettävää, on ollut aktiivisuus, Murto sanoo.
Hän ei kuitenkaan halua kommentoida työryhmän saamien ehdotusten laatua tai mittakaavaa ennen työn tulosten julkistamista kahden kuukauden päästä.
Murto sanoo huomanneensa positiivisena asiana, että loppuvuoden aikana Suomessa keskusteltiin kasvusta paljon.
Suomen Pankki perustelee verokevennyksiä
Sanansa kasvutoimista on sanonut esimerkiksi Suomen Pankki, joka nostaa muistiossaan esiin muun muassa hyvätuloisten verotuksen keventämisen. Kyse ei ole varsinaisesta ehdotuksesta, mutta muistio luettelee seikkoja, jotka perustelisivat ansiotuloverotuksen ylimpien rajaveroasteiden alentamista. Muistion mukaan tämä koskisi suurituloisinta kymmentä prosenttia suomalaisista.
Rajaveroaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa esimerkiksi palkankorotuksesta kuluu veroihin veroprosentin noustessa. Käytännössä sitä voitaisiin alentaa tuloverotusta keventämällä.
Suomen Pankin mukaan toimi voisi vähentää vääristymiä listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa. Lisäksi kansainvälinen tutkimusnäyttö tuloverotuksen pitkän aikavälin vaikutuksista esimerkiksi innovaatiotoimintaan on lisääntynyt, muistiossa todetaan. Muistion mukaan Suomessa toimi todennäköisesti rahoittaisi suurelta osin itse itsensä.
Murto ei ota kantaa
Lisäksi Suomen Pankki esimerkiksi panostaisi koulutukseen, uudistaisi yhteisö- ja pääomatuloverotusta ja karsisi osaa yritystuista. Sen mukaan osa yritystuista on ympäristölle haitallisia tai ei tuota positiivisia ulkoisvaikutuksia.
– Tällaiset tuet hidastavat talouden uudistumista ja heikentävät tuottavuuskasvua. Näitä tukia tulisi karsia, jotta pääoma ja työvoima kohdentuisivat tehokkaammin ja kestävämmin, muistiossa todetaan.
Muistion ovat laatineet Suomen Pankin ekonomistit, ja sen pääkohtia on esitellyt työryhmälle joulukuussa pääjohtaja Olli Rehn.
Risto Murto sanoo STT:lle, ettei tässä vaiheessa kommentoi yksittäisiä ehdotuksia.
Ei yksinkertaisia, helppoja ratkaisuja
Syksyn ja talven aikana työryhmä on kerännyt tietoa esimerkiksi kuulemalla asiantuntijoita. Murron mukaan nyt ryhmä on siirtymässä politiikkasuositusten koostamiseen.
– Aikataulu on tietenkin tiukka, kun ulos täytyy tulla kahden kuukauden päästä. Työ on täydessä käynnissä tällä hetkellä, Murto sanoo.
Hänen mukaansa keskiössä ovat nimenomaan yritysten kasvuun sekä aineettomiin ja aineellisiin investointeihin liittyvät kysymykset.
Hallituksen tehtävänannossa todetaan, että etusijalle asetetaan toimet, jotka eivät vaadi välittömiä julkisten menojen lisäyksiä tai ovat kustannusneutraaleja. Julkisen talouden liikkumavara on vähäinen.
Onko sellaisten keinojen löytäminen ollut vaikeaa vai helppoa?
– Tietenkin yleistilannetta kuvastaa se, että Suomella on ollut aika pitkään jo kasvuongelma. Ja asiaa on monella tavalla pohdittu tässä matkan varrella, Murto sanoo.
– Ei pidä lähteä siitä, että on olemassa jotain yksinkertaisia, helppoja ratkaisuja suomalaiseen kasvuprobleemaan.