Kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet nopeasti painetta EU:n laajentumiseen. EU-komissio esitti tuoreen laajentumisraporttinsa yhteydessä liittymisneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa. Tämä on odotettu ja tärkeä askel. Vaikka molemmilla mailla on vielä pitkä matka EU-jäsenyyteen, on tärkeää määrätietoisesti tukea niiden polkua kohti Euroopan unionia. Varsinaisen päätöksen neuvottelujen käynnistämisestä tekee EU-huippukokous joulukuussa. Päätös edellyttää yksimielisyyttä.
EU:n perussopimuksen mukaan Euroopan unionin jäseneksi voi hakeutua jokainen Euroopan maa, joka kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja on sitoutunut niitä edistämään. Meneillään olevassa kansainvälisessä valtakamppailussa ja uudessa blokkiutumisessa Euroopan unionin on varmistettava, että meidän lähipiirissämme olevat maat pääsevät osaksi demokraattista yhteisöä. Näin EU on historiassaan aina pyrkinyt toimimaan: Etelä-Euroopan maat otettiin 1970-luvulla hyvin nopeasti jäseneksi niiden vapauduttua diktatuurista, samoin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen toteutettiin suuri itälaajentuminen 2004. Tätä linjaa on jatkettava.
Samaan aikaan on todettava, että EU:n laajentuminen vaatii mittavia uudistuksia sekä hakijamailta, että Euroopan unionilta. Suomen tulee olla tässä keskustelussa nyt aktiivinen. EU:n jäsenyyskriteereistä ei saa lipsua tuumaakaan. Niiden mukaisesti hakijamailla on oltava vakaat instituutiot, toimiva markkinatalous ja kyky panna tehokkaasti täytäntöön jäsenyysvelvoitteet. Vähintään yhtä iso urakka on myös EU:n omien sääntöjen ja talouden uudistamisessa.
Erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen jäsenmaissa on kyettävä varmistamaan nykyistä paremmin, ja EU:n välineitä puuttua jäsenmaiden rikkomuksiin lisättävä. Emme saa jatkossa joutua samanlaisiin tilanteisiin kuin nyt Unkarin kanssa. Samoin EU:n päätöksentekoa on tehostettava ja siirryttävä ulkopolitiikan päätöksissä laajemmin määräenemmistöpäätöksiin täyden yksimielisyysvaatimuksen sijasta. Tämä vahvistaa Euroopan unionin kansainvälistä toimintakykyä.
Euroopan unionilla on nyt kahdeksan ehdokasmaata: Ukraina ja Moldova, sekä jo pitempään hakijoina olleet Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Lisäksi myös Turkki, jonka kanssa neuvottelut eivät ole edenneet enää vuosiin. Myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Näistä Georgialle komissio esittää nyt ehdokasmaan statusta tietyillä ehdoilla.
On selvää, että kaikilla hakijamailla matka varsinaiseen EU-jäsenyyteen on pitkä. Niiden uudistuksia kohti jäsenyyttä on kuitenkin määrätietoisesti tuettava. Realistisin tapa edetä kohti jäsenyyttä olisi avata toimintoja uusille maille askel kerrallaan. Eli muodostaa eräänlaista kahden kehän Euroopan unionia, jossa ytimessä ovat varsinaiset EU-jäsenmaat, ja hakijamaat pääsisivät integroitumaan asteittain toimintoihin sitä mukaa kun ovat valmiita. Näin laajenemista saataisiin yhteistyön syvenemisen kautta asteittain vietyä hallitusti eteenpäin Euroopan taloutta ja turvallisuutta vahvistaen.
Henna Virkkunen (kok / EPP)
europarlamentaarikko