Suomen ortodoksista kirkkoa johtava arkkipiispa Elia puolustaa Ukrainaa tukevaa rukousta, joka jakaa mielipiteitä ortodoksikirkon sisällä.
Arkkipiispa sanoo tiedotteessa, ettei rukous ole poliittinen kannanotto.
STT kertoi tänään rukouksen saaneen täystyrmäyksen metropoliitta Arsenilta, jolle kuuluvat Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakunnat. Metropoliitan mielestä rukous oli poliittinen kannanotto, jota ei saa lukea hänen hiippakuntansa seurakunnissa.
Hyväntekeväisyysjärjestö Filantropia lähetti rukouksen ortodoksiseurakunnille luettavaksi Ukrainan sodan vuosipäivän muistotilaisuuksissa.
Kirkkoa Helsingistä johtavan arkkipiispa Elian mukaan kirkko ei voi heittäytyä tietämättömäksi maailman tapahtumista. Hän toimittaa sunnuntaina muistojumalanpalveluksen Uspenskin katedraalissa, jonne on kutsuttu Helsingin ortodoksinen seurakunta.
– Meidän on jatkossakin rukoiltava erityisesti heikommassa asemassa olevien puolesta – se on kirkon olemuksesta nouseva velvollisuus ja erityistehtävä, ei poliittinen kannanotto, arkkipiispa Elia sanoo tiedotteessaan.
Arkkipiispan mukaan ortodoksikirkon venäläistaustaiseen vähemmistöön kuuluvat jäsenetkin ovat kärsineet sodan seurauksista ja myös heidän on tunnettava olonsa tervetulleiksi, tiedotteessa sanotaan.
– Se ei voi kuitenkaan tapahtua niin, että kirkko tekeytyy tietämättömäksi siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Kutsunkin kaikkia kansallisuuteen ja äidinkieleen katsomatta mukaan seurakuntiemme rukouspalveluksiin rauhan puolesta, Elia sanoo.
"Ei missään tapauksessa saa lukea"
STT:n näkemässä, hyväntekeväisyysjärjestö Filantropian laatimassa muistojumalanpalveluksen rukouksessa pyydetään muun muassa suojelusta "paljon kärsivälle Ukrainalle".
– Vielä rukoilemme kaikkien maataan puolustavien puolesta, että Herra suojelisi heitä näkyviltä ja näkymättömiltä vihollisilta, vahvistaisi heidän rohkeuttaan ja urhoollisuuttaan, varjelisi heitä kuolettavilta haavoilta, sielun ja ruumiin sairauksilta, kaikelta murheelta, pahalta ja vastoinkäymisiltä, ja antaisi heidän palata koteihinsa terveinä, rukouksessa sanotaan.
Metropoliitta Arseni lähetti jumalanpalvelusmateriaaleihin liitetyn rukouksen saatuaan hiippakuntansa seurakuntiin ohjeistuskirjeen, jossa hän kielsi lukemasta rukousta.
STT:n näkemässä, viime perjantaille päivätyssä kirjeessä Arseni ohjeistaa, että lähetetyn muistopalveluksen voi toimittaa, mutta palvelukseen liitettyä rukousta "ei missään tapauksessa saa lukea". Hän perusteli papistolle sen voivan ruokkia ukrainalaisten ja venäläisten vastakkainasettelua.
– Siinähän on otettu kantaa sodan osapuolen puolesta. Meillä on seurankuntien jäseninä sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Minun tulee hiippakunnan piispana ylläpitää yhtenäisyyttä eikä hajottaa seurakuntaa ottamalla kantaa jonkun puolesta, sanoi puhelimitse Italiasta tavoitettu Arseni STT:lle.
Muistotilaisuuksia myös Arsenin alueella
Ortodoksikirkon tiedottajan Maria Hattusen mukaan ortodoksit aikovat muistaa Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivää useilla paikkakunnilla Suomessa – myös sellaisilla, jotka kuuluvat metropoliitta Arsenin johtamaan Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan. Näitä ovat esimerkiksi Mikkeli, Joensuu, Kitee, Ilomantsi ja Jyväskylä.
– Vuosipäivä voidaan huomioida seurakunnissa monin eri tavoin. Paikoin on toivottu toimitettavaksi nimenomaan muistopalvelus sodan uhreille, paikoin toimitetaan rukouspalvelus rauhan puolesta. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, enkä usko niiden varsinkaan enää tässä vaiheessa synnyttävän minkäänlaisia jakolinjoja seurakunnissa, hän sanoi STT:lle.
Hattusen mukaan myös venäläistaustaiset jäsenet ovat sodan ajan olleet hyvin aktiivisia ukrainalaisten hyväksi tehtävässä työssä. Kirkon jäsenistöön on kuulunut kuitenkin myös niitä, joille kirkon Ukrainalle osoittama tuki on ollut syystä tai toisesta vaikea paikka.
– Keväällä 2022 havaitsimme pienen piikin kirkosta eroamisissa, ja tämä osuu ajallisesti yhteen kirkon sodan tuominneiden lausuntojen kanssa. En lähtisi kuitenkaan tekemään mitään johtopäätöksiä näidenkään erojen syistä, hän sanoi.
Ukrainalaisten jäsenten osuus kasvussa
Suomeen on Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alettua saapunut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, joista valtaosa on ortodokseja. Suomen ortodoksisella kirkolla on noin 56 000 jäsentä, joista viime vuoden lopulla yli 3 200 oli Venäjän kansalaisia ja yli 800 oli Ukrainan kansalaisia.
Ukrainalaisten jäsenten lukumäärä on kuitenkin jyrkässä kasvussa, ja osalla liittymisprosessi on vielä kesken, kirkosta kerrotaan. Lisäksi kaikki ortodoksit eivät syystä tai toisesta halua rekisteröityä kirkkoon.
Kaikkia Suomessa asuvia ortodokseja palvelevassa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja kymmenen suurta seurakuntaa. Kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen, jonka keskus sijaitsee Turkin Istanbulissa.
