Näin aluksi, olen vahvasti eri mieltä otsikon kanssa. Ja siten myös eri mieltä yasso-laskelmien keksijöiden kanssa. Taitaapa olla keksitty tutkijan kammiossa, käymättä koskaan oikeasti metsässä tai kuuluisilla ”turvemailla”. Vai pitäisikö sanoa sydänmailla. Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen puhuu itsensä pussiin moneen kertaan Ilta-Sanomien jutussa (Ilta-Sanomat 6.2.). ”Luken tutkimusprofessorin Ilkka Leinosen mukaan laskelman taustalla vaikuttaa metsien ikääntyminen, joka vaikuttaa puuston kasvuun.” Ja samaan hengenvetoon: ”Suomen metsät muuttuivat päästölähteeksi jo vuonna 2021. Suurena syynä ovat hakkuut.”
Tehdäänpä tästä analyysi. Kun metsä on hakattu aukoksi 2021 ja heti istutettu, siellä on jo taimia jotka sitovat hiiltä ja kasvu kiihtyy tästä eteenpäin. Jos metsä, joka on päätehakkuu asennossa, olisi jätetty hakkaamatta, puut kaatuilisivat ja lahoaisivat ja päästöä pukkaa. Tutkimusprofessori on siis oikeassa, että metsien ikääntyminen vaikuttaa hiilinieluun huonontavasti. Mutta silti suurena syynä metsien muuttuminen päästölähteeksi ovat hakkuut? Ei ihme jotta yasso-laskelmat heittävät häränpyllyä. Ja lisää tietoa: ” Metsät ikääntyvät, kasvu pienenee ja puiden kuolleisuus kasvaa. Sen myötä päästöt kasvavat.” Tämäkin on päivänselvää. Mutta kuinka metsää uudistetaan, jos ei puita kaadeta välillä ollenkaan?
Ja sitten ne kaameat turvemetsät. ”Yasso-mallilla ei Suomessa lasketa turvemaiden päästöjä, vaan siihen on oma mallinsa, joka on kehitetty Lukessa. Tällä päästään parempaan tarkkuuteen.” Eli on saatu muutettua suometsät päästölähteeksi. Se on täysin nurinkurista. Olen jo ikämiehiä ja nuoruudessa kaivelin paljon metsäojia. Ja nimenomaan suoalueille, jotka oli joskus 60 luvulla kertaalleen ojittu. Näitten ojien reunoilla kasvoi jo kuitupuuta ja siellä täällä jopa pikkutukkia. Uudet ojat tehtiin vanhojen ojien keskelle kun oli helppo hakata ojalinjat.
Tein näitä uusintaojia 80-luvun lopulla. Kun nyt menee tekemään katselmuksen, niin täyttä metsää on koko alueella ja harvennuksia on tehty jo aiemmin. Eli kuplivasta ja happamelta haisevasta suosta on tehty kasvavaa metsää. Hiilensidontaa parhaimmillaan ja samalla on saatu aines ja hakepuuta hyötykäyttöön.
Tutkimusprofessori on täysin oikeassa, että Suomen metsät ikääntyvät ja suurimpia päästölähteitä ovatkin suojelumetsät. Hurjimpia esityksiä on tehneet vihreät, että kaikki valtion metsät pitäisi suojella. Parhaiten Suomen metsät sitovat hiiltä kun niitä hoidetaan mahdollisimman hyvin. Raivaukset ja ensiharvennukset ajallaan. Kun on saavutettu päätehakkuuasento, tukit pinoon hyödyttämään metsänomistajaa ja kansantaloutta. Unohtamatta suuria työllisyys vaikutuksia ! Heti muokkaus ja istutus tai kylvö ja jo muutaman vuoden päästä taimet ovat terhakkaassa kasvussa.
Vanhan kansan sanonta sen kertoo yksinkertaisesti. Kirves on metsän paras lääke.
Heikki Peltola
maanviljelijä
Lapua