Vientiliitot järjestivät perjantaina ensimmäisen laajan muillekin liitoille tarkoitetun keskustelutilaisuuden uudesta työmarkkinamallista, josta puhutaan joko Suomen mallina tai vientivetoisena työmarkkinamallina.
– Vielä ei ole olemassa mitään sovittua mallia, vaan ajatuksia siitä, mitä se voisi olla, korostaa Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Hän lähtee siitä, että mallissa ensinnäkin kuvataan neuvotteluprosessi, jolla työmarkkinasopimuksia tulevaisuudessa neuvotellaan. Se ei Aallon mukaan kovin paljon poikkea nykyisestä.
Toinen teema liittyy sopimusten kustannusvaikutuksiin. Jotta niiden pohjasi saadaan yhteinen tilannekuva, saadaan apua Suomen Pankin talousanalyysista.
– Suomen Pankilta ei tule mitään lukua, vaan analyysi siitä, miltä toimialojen tilanteet ja taloudellinen kehitys näyttävät kansallisesti ja kansainvälisesti.
Ei kopio Ruotsin mallista
Teknologiateollisuuden mukaan vientiliittojen luonnostelema työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta niin sanotusta teollisuussopimuksesta.
Keskisenä ajatuksena on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa vahvan päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimuksiinsa tehtävien muutosten kustannusvaikutuksesta. Liitot toivovat, että se ohjaisi myöhemmin tehtäviä sopimuksia niin, etteivät ne rasita viennin kilpailukykyä.
– Lähtökohtana on, että olisi yhteinen näkemys siitä, mikä on sopimusten kustannusvaikutus. Liitot neuvottelevat sen jälkeen siten, että yhteisesti neuvoteltu kustannusvaikutus pitää. Jos työehtosopimukseen tulee muutoksia, joilla on kustannusvaikutuksia, se otetaan huomioon palkankorotusvarassa, Riku Aalto selvittää.
Vientiliitot eivät voi puuttua muiden alojen neuvotteluihin. Riku Aallon mukaan vientiliitot halusivat kertoa omat ajatuksensa, jotta muiden alojen työmarkkinavaikuttajat ovat tietoisia siitä, mitä asioita vientiliitot valmistelevat.
– Sovimme siitä, että vientialojen keskustelujen edessä informoimme muita työmarkkinatoimijoita. Julkisen sektorin liitoilla on meneillään omat neuvottelut, ja varmaan me jossain vaiheessa saamme tietää niistä, Aalto sanoo.
Luukkainen: Syntyykö koordinoitu ratkaisu? Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan vientialojen edustajat eivät tapaamisessa lanseeranneet heille mitään mallia, vaan kertoivat, mitä ovat puuhanneet ja miltä pohjalta heidän ajattelunsa on muodostunut.
– Keskustelimme, mitä edellytyksiä ja reunaehtoja olisi yhteiseen koordinaatioon, jos sitä tehtäisiin. Minä esitin julkisen sektorin osalta aika koviakin vaatimuksia, Luukkainen kertoo.
Hän kysyy, miten uudet mallit ottaisivat huomioon sen, että julkisen sektorin palkkakehitys on heikompi kuin yksityisellä sektorilla, palkkataso matalampi ja työntekijät naisvaltaisia.
– Betonoidaanko sellainen järjestelmä, jossa miesvaltaiset vientialat esittävät meille, että tässä on (palkankorotusten) katto. Se ei meille käy.
– Julkisella puolella palkkojen liukumia ei juuri tapahdu, päinvastoin kuin yksityisellä puolella. Siksi tasa-arvoerät, matalapalkkaerät ja palkkakehitystakuuseen liittyvät asiat kiinnostavat meitä.
Kunta-alan työmarkkinajärjestöt aloittivat joulukuussa omat neuvottelunsa uudesta työmarkkinamallista. Luukkainen veikkaa, että loppukeväällä tai kesän kynnyksellä nähdään, voidaanko kunta-alan, vientialojen ja palvelualojen neuvottelujen antia soveltaa jotenkin yhteen.
– En usko, että syntyy mitään mallia tai rakennetta, mutta syntyykö koordinoitu työmarkkinaprosessi? Siihen ei vielä ole vastauksia, Luukkainen toteaa.
Jos uudentyyppistä ratkaisua ei synny, ensi syksynä käydään normaali liittokierros. Juko on aloittanut jo valmistautumisen siihen.
AKI TAPONEN/LÄNNEN MEDIA