Suomen kasvukäytävä on 17 kunnasta ja kaupungista sekä neljästä maakuntaliitosta koostuva yhteistyöverkosto, jossa on eri tavoin mukana myös kauppakamareita, Suomen Yrittäjät sekä valtion virastoja, kuten Liikennevirasto. Toiminta ei ole päällekkäistä kuntien työn kanssa, vaan täydentää ja tukee toimijoiden omia ponnisteluja tehokkaasti, mutta pienin kustannuksin.
Kasvukäytävä tarjoaa valmiita työkaluja, tietoa ja foorumeita elinvoimapolitiikan arvioimiseen ja kehittämiseen ja sen tueksi erittäin laajan yhteistyöverkoston. Kasvukäytävän yhteydessä puhutaan myös osaamisväylästä, mikä kuvastaa hyvin yhtä keskeisistä painopisteistä toiminnassa.
Kasvukäytävää kuvataan Suomen talouskasvun sekä kilpailukyvyn ydinalueeksi, sillä kansallisista TKI-panostuksista noin 60 % sijoittuu vyöhykkeelle.
Kansantalouden ja kilpailukyvyn kehityksen kannalta on elintärkeää varmistaa korkea osaamisen taso, työvoiman saatavuus sekä aiempaa vahvemmat investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritysten rooli on huomattava ja hyödyt palvelevat suoraan elinkeinoelämän toiminta- ja kasvuedellytyksiä, eli liikevaihtoa. TKI-panostuksissa kasvukäytävä suosittaa valtakunnallista 4 % panostusta bruttokansantuotteesta.
Kilpailukykyämme turvataan esimerkiksi kehittämällä korkeakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia sekä turvaamalla riittävä rahoitus.
Pieni yhteiskuntamme on aiemminkin onnistunut erityisesti haastavina aikoina. Suomen kasvukäytävällä on verkostoltaan erittäin laajana ja vahvana toimijana kaikki edellytykset tukea niin oman vyöhykkeensä kuin koko yhteiskuntamme elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kansainvälisesti. Tämä edellyttää sitoutumista ja luottamusta kaikilta verkoston toimijoilta. Mitä vahvempaa se on, sitä vaikuttavampaa yhteistyötäkin rakennamme.
Jaana Villanen
johtaja
Suomen kasvukäytävä
Launo Haapamäki
Hämeenlinnan elinvoimapäällikkö ja kasvukäytävän ohjausryhmän sihteeri