Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi STT:lle, että länsimaiden ja Venäjän välinen vankienvaihto ei vaikuta Venäjän opposition tilanteeseen positiivisesti. Hänen mukaansa se voi pikemminkin huonontaa opposition tilaa.
– Venäjä on käyttänyt vangitsemiaan oppositiohahmoja, toimittajia ja ulkomaiden kansalaisia hyödyksi vapauttaakseen turvallisuuspalvelunsa upseereita ulkomailta. Tämä on ollut pitkään nähtävissä, ja nyt se (Venäjä) onnistui siinä, Himanen toteaa.
Himanen sanoo, että Kremlin näkökulmasta vankienvaihtoon liittyvä yhtälö on positiivinen asia.
– Venäjä sai pysyvästi opposition hahmoja pois maasta ja sai vastineeksi turvallisuuspalveluiden upseereja. Ei ole mitään epäilystä siitä, miten tätä yhtälöä arvioidaan Kremlissä.
Kolme vankienvaihdossa vapautettua oppositiopoliitikkoa Vladimir Kara-Murza, Ilja Jashin ja Andrei Pivovarov ovat sanoneet yhdessä, että olisivat mieluummin jääneet Venäjälle. Himasen mukaan tämä perustuu siihen, että on nähty, etteivät oppositiopoliitikot, jotka ovat itsensä tai perheensä turvallisuuden takia siirtyneet ulkomaille, voi toimia tehokkaasti kansalaisten tavoittamiseksi.
Himasen mukaan puhutaan sitten vangituista oppositiojohtajista tai maasta poistuneista oppositiojohtajista, edellytykset tavoittaa laajoja kansanjoukkoja ovat yleisesti hyvin rajalliset.
Länsimaat vapauttivat perjantaina suuressa vankienvaihdossa 8 venäläisvankia ja 2 alaikäistä lasta.
Venäjä vapautti yhteensä 16 länsimaalaista ja venäläistä. Venäjältä vapautettujen joukossa oli useita venäläisiä oppositiohahmoja. Kyseessä oli mahdollisesti suurin Venäjän ja länsimaiden välinen vankienvaihto sitten vuoden 2010.
Oppositio ajettu ahtaalle
Himasen mukaan Venäjän sisäisen opposition nykytilaa on hyvin vaikeaa arvioida ulkopuolelta. Venäjän viranomaisten toiminta on kuitenkin pitkään tähdännyt siihen, että kaikenlainen oppositiotoiminta estetään. Himasen mukaan näyttää siltä, että tässä on onnistuttu hyvin.
Viranomaisten ote on tiukentunut entisestään, ja Venäjän oppositio sanoo, että Venäjällä on tuhansia poliittisia vankeja. Joukkoon kuuluu monenlaisia oppositiohahmoja sekä muita aktivisteja.
Himanen toteaa lisäksi, että Venäjällä langetetut ylimitoitetut vankeusrangaistukset mitättömistä rikkeistä jättävät oppositiolle hyvin vähän toimintatilaa.
Himasen mukaan vankien kohtelu Venäjällä on hyvin julmaa, kuten Aleksei Navalnyin tapaus osoittaa. Navalnyi kuoli helmikuussa epäselvissä olosuhteissa vankileirillä Siperiassa. Etenkin opposition hahmoja kohdellaan erityisen rankalla ja julmalla tavalla. Heidän edellytyksiään kommunikoida edes epäsuorasti rajoitetaan voimakkaasti. Himasen mukaan Navalnyi kykeni kommunikoimaan vankilasta käsin, samoin kuin nyt vapautettu Kara-Murza.
– Navalnyin tapaus kertoo, mihin Kremlissä pyritään. Tarkoituksena on estää merkittävien, toimintakykyisten ja vaikutusvaltaisten oppositiopoliitikkojen nouseminen julkisuuteen Venäjällä, Himanen sanoo.
Opposition nousua ei näköpiirissä
Hänen mukaansa Navalnyi oli toimintatavoiltaan poikkeuksellinen oppositiohahmo, joka pystyi saamaan joitain asioita aikaiseksi.
– Hän pyrki yhdistämään hajanaista ja heikkoa oppositiota siten, että vaaleissa pyrittiin löytämään sellainen ehdokas, jolla olisi läpimenomahdollisuus valtapuoluetta vastaan.
Navalnyin kuoleman jälkeen hänen perintönsä on jatkunut hänen organisaatiossaan. Sen keskeisiä henkilöitä on kuitenkin poistunut maasta tai heitä on vangittu. Himanen toteaa, ettei hän pysty arvioimaan organisaation nykyisiä toimintaedellytyksiä.
Kokonaisvaltaisena ongelmana on Himasen mukaan se, että opposition on vaikea saada viestiään välitetyksi laajalle venäläisyleisölle. Media on täysin valtion kontrollissa ja sosiaalisessa mediassa on myös tiukennettu valvontaa.
Himasen mukaan yksi opposition mahdollisuus on, että alueelliset ympäristöliikkeet ja muut vastaavat järjestöt saattaisivat nostaa päätään. Himanen kertoo, että erilaisten hankkeiden vastustamiseen tähtäävät liikkeet ovat aikaisemmin saaneet aikaan liikehdintää Venäjällä. Kysymys on Himasen mukaan kuitenkin se, onko edes tällaiselle toiminnalle edellytyksiä, kun kontrollia on entisestään kiristetty.
Himasen mukaan Venäjän maaliskuun presidentinvaalin yhteydessä nähtiin, että yksi opposition ehdokas, Boris Nadezhdin, onnistui äkisti nousemaan jonkinlaiseksi oppositiovoimaksi. Ennen vaaleja hän ei vielä ollut kovinkaan näkyvä hahmo.
– Hänen ehdokkuutensa sitten hallinnollisin perustein estettiin. Kun katsotaan kokonaiskuvaa, ei tunnu nousevan ketään kovin merkittävää hahmoa.
Himasen mukaan todellisen oppositioliikkeen nousua on hyvin vaikeaa nähdä.
– Jos odotetaan nopeaa muutosta, sen pitäisi tulla hallinnon sisältä. Se taas on hyvin epätodennäköistä.