Suomen riski saada ilmatilaansa tahattomia tai tahallisia Venäjän drooneja on presidentti Alexander Stubbin mukaan huomattavasti pienempi kuin Puolalla. Stubb kommentoi asiaa suomalaistoimittajille valtiovieraillullaan Latviassa.
Syynä on se, ettei Suomi ole Ukrainan rajanaapuri.
– Siinä mielessä drooniriski, ainakin tahaton, mutta myös tahallinen, on huomattavasti pienempi kuin mitä se on Puolassa, Stubb sanoi.
Stubb ei sulje riskejä pois, mutta sanoo, että Suomi pystyy tarkastelemaan tilannetta ja toimimaan tarvittaessa.
Stubbin mukaan on hyvin tärkeää, että Venäjän naapurivaltiot Euroopassa kykenevät järjestämään itselleen ilmapuolustuksen, joka on paitsi kustannustehokas myös tehokas ja toimiva.
Venäjä on loukannut Puolan ilmatilaa lukuisilla drooneilla.
– Tällä hetkellä Venäjä testaa meitä, ja meillä tarkoitan en vain Baltian maita ja Pohjoismaita, vaan koko liittokuntaa yhdessä. Pidäkkeen on oltava tarpeeksi vahva ja uskottava, jotta Venäjän testaaminen joko loppuu tai se vähenee, Stubb kommentoi.
Stubb on kaksipäiväisellä valtiovierailulla Latviassa yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa.
Sodan ja rauhan raja liudentuu
Stubb sanoi puheessaan Latvian parlamentille aiemmin tiistaina, että hän toivoo Venäjän voivan jonain päivänä elää rauhassa itsensä ja muiden kanssa.
– Siihen päivään saakka me suojelemme itseämme ja elämäntapaamme ja autamme kumppaneitamme toimimaan samoin. Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme, Stubb toisti viestiään Ukrainan tilanteesta.
Stubb sanoi tiistaiaamupäivän tiedotustilaisuudessa yhdessä Latvian presidentin Edgars Rinkevicsin kanssa, että on hyvin epätodennäköistä, että Puolan ilmatilan loukkaaminen drooneilla viime viikolla olisi ollut vahinko.
– Elämme monin tavoin epävakaita aikoja, ja on tärkeää, että liittokunta ymmärtää modernin sodan tapoja. Sodan ja rauhan raja on liudentunut, Stubb sanoi.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi maanantaina Ruotsilla olevan tietoa siitä, että Puolan ilmatilan loukkaaminen oli tahallista ja että loukkauksen takana oli Venäjä.
Rinkevicsin mukaan Naton tulee oppia tilanteesta se, että jäsenmaiden droonipuolustusta pitää vielä kehittää.
– Tavallisesti todella kalliita ilmapuolustusohjuksia ei käytetä ampumaan alas halpoja drooneja, Rinkevics sanoi.
Sotaharjoitus Valko-Venäjällä seurannassa
STT kysyi tiedotustilaisuudessa Stubbilta ja Rinkevicsiltä, uskovatko he, että ilmatilan loukkaukset ovat yhteydessä Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoitukseen Valko-Venäjällä.
Molemmat vastasivat, etteivät halua spekuloida loukkausten yhteydestä sotaharjoitus Zapadiin.
– Olemme seuranneet Zapad-harjoitusta, emmekä ole tähän mennessä havainneet isoja poikkeavuuksia harjoituksessa, Stubb kertoi.
Rinkevics sanoi, ettei Zapad ole ollut niin laaja harjoitus kuin jotkut ovat olettaneet. Hänen mukaansa syynä on todennäköisesti Venäjän käynnissä olevat sotatoimet Ukrainassa.
Patrian ajoneuvoja Ukrainaan
Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa myös, että Latvian ja Suomen yhteistyötä puolustusteollisuudessa voidaan tiivistää entisestään. Stubb oli puhunut asiasta Rinkevicsin kanssa aiemmin tiistaina Riian linnassa.
Rinkevics mainitsi tiedotustilaisuudessa, että tänä vuonna yli 40 Latvian maksamaa Patrian ajoneuvoa viedään Ukrainaan.
Latvia on mukana Suomen johtamassa Patrian panssariajoneuvojen yhteishankintaohjelmassa. Patria valmistaa panssariajoneuvoja myös Latviassa.
Keskiviikkona presidenttipari vierailee Liepajan rannikkokaupungissa. Stubbin ohjelmassa on muun muassa käynti Latvian merivoimien laivastotukikohdassa.
Stubbin edeltäjä, presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Latviaan viimeksi vuonna 2013.