Suomi ja valtaosa muista EU-maista esittävät, että Euroopan investointipankki (EIP) lisäisi rahoitustaan Euroopan puolustusteollisuudelle. Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) aloitteesta laaditussa yhteiskirjeessä on mukana kaksi kolmasosaa jäsenmaista, muiden muassa Ranska ja Saksa.
Jäsenmaista esimerkiksi Unkari, Itävalta, Irlanti ja Malta eivät ole allekirjoittaneet kirjettä.
Orpon aloitteen mukaan EIP:llä tulisi olla nykyistä selvästi suurempi rooli, kun eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituspohjaa kasvatetaan.
Nykyisellään Euroopan investointipankin mahdollisuudet rahoittaa puolustushankkeita ovat rajalliset. Viime vuonna rahoitussääntöihin tehdyistä joustoista huolimatta EIP ei voi tällä hetkellä osallistua suoraan esimerkiksi tuotannollisiin hankkeisiin.
Suomen ja muiden maiden kirjeessä ehdotetaan, että EIP:n niin sanottu poissuljettujen sektorien lista tulisi arvioida uudelleen vastaamaan nykyisiä EU:n poliittisia painopisteitä. Tämä tarkoittaisi, että EIP voisi jatkossa rahoittaa perinteistä puolustusteollisuutta.
Toiseksi puolustuksen rahoitusosuutta olisi kasvatettava. Kolmantena keinona esitetään EIP:n varainhankintaan liittyen erillisten puolustushankkeille korvamerkittyjen velkakirjojen liikkeelle laskemista.
Kannanotto on jatkoa Orpon maaliskuussa 2024 tekemälle aloitteelle samasta aiheesta.
Intensiivinen debatti edessä
EU-johtajat keskustelevat puolustuksesta epävirallisessa kokouksessaan Brysselissä maanantaina. Tarkoituksena on hahmottaa suuntaviivoja siihen, millaisia puolustustarpeita Euroopalla on.
Keskustelu EIP:n roolista on osa laajempaa keskustelua siitä, miten Euroopan puolustusta tulisi käytännössä rahoittaa. Jäsenmailla ei ole löytynyt tähän vielä yhteistä näkemystä, ja keskustelut eivät välttämättä tule olemaan helppoja.
Eräs EU-virkamies kuvaili tilannetta toteamalla, että vaikka EU-maat jakavat yhteisen näkemyksen puolustuksen vahvistamisen kiireellisyydestä, keskustelu siitä, miten tämä rahoitetaan, tulee olemaan "intensiivinen ja monimutkainen".