Suomeen perustetaan lisää EU:n yhteisiä valmiusvarastoja erilaisten terveyttä uhkaavien tilanteiden varalta. Hankkeen arvo on liki 63 miljoonaa euroa. Asiasta kerrottiin sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan valmiusvarastojen ansiosta Suomen varautuminen vahvistuu yhteiseurooppalaisessa hankkeessa.
– Uudet varastot sisältävät muun muassa lääkkeitä sekä hoitotarvikkeita ja lääkinnällisiä laitteita. Varastot ovat osa rescEU-hankekokonaisuutta, Grahn-Laasonen sanoi.
Pelastusjohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriöstä sanoi, että nyt rakennetaan yhteistä eurooppalaista suorituskykyä koko Eurooppaa varten.
– Mutta luonnollisesti Suomi jäsenmaana on mukana hyötymässä tästä valmiudesta, ja toteuttajana me saamme asiantuntijatuntemusta, osaamista ja pystymme sitä kautta vahvistamaan myös välillisesti omia valmiuksiamme, hän lisäsi.
Uusi hanke täydentää aiempaa
Keskiviikkona julkistetulla varastointihankkeella täydennetään Kohvakan mukaan aiemmin julkistettua hanketta. Jo tämän vuoden alkupuolella Suomi sai 242 miljoonan euron arvoisen EU:n pelastus- ja lääkintämateriaalia koskevan varastointihankkeen. Sitä on rakennettu tämän vuoden ajan, ja parhaillaan ensimmäisiä materiaaleja otetaan vastaan suomalaisiin varastoihin, Kohvakka kertoi.
– Osa materiaalista on otettavissa käyttöön jo vuoden 2024 alkupuolella. Suomi tulee vastaamaan myös materiaalin toimittamisesta onnettomuusalueelle. Materiaalin on oltava lähtövalmiina vaatimusten mukaisesti 12 tunnissa siitä, kun avustuspyyntö on hyväksytty, hän sanoi.
Tällä aiemmin julkistetulla varastohankkeella varaudutaan Kohvakan mukaan kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkatilanteisiin. Varastoissa on suojavälineitä, mittauslaitteita, pikatestejä, vasta-aineita ja lääkkeitä, jotka on tarkoitettu ensitoimijoille ja siviiliväestön suojaamiseen.
Vahvistaa Itämeren alueen valmiutta
Valmiusvarastot ovat kaikkien EU-maiden yhteisiä, ja ne kuuluvat vuonna 2001 perustettuun EU:n pelastuspalvelumekanismiin. Maa voi tarvittaessa pyytää apua EU:n hätäavun koordinointikeskukselta. Mekanismin avulla on annettu apua muun muassa Turkin ja Syyrian maanjäristysalueille, Euroopan maastopaloihin sekä Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan alettua.
– Suomen varastot vahvistavat myös Itämeren alueen valmiutta, Grahn-Laasonen sanoi.
Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ja lähialueillamme ovat hänen mukaansa osoittaneet, että kohtaamamme kriisit ovat monitahoisia eivätkä yleensä piittaa valtioiden rajoista,
– Erilaiset luonnonkatastrofit, epidemiat sekä kansainvälisen turvallisuustilanteen heikkeneminen vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, Grahn-Laasonen lisäsi.
EU:n pelastuspalvelumekanismia on Kohvakan mukaan aktivoitu kolmen viime vuoden aikana historiallisen monta kertaa.
– Siellä ovat pandemiaan liittyvät aktivoinnit ja viimeisenä erityisesti Ukrainaan ja Ukrainan auttamiseen liittyvät kokonaisuudet, Kohvakka kertoi.
Useiden viranomaisten yhteistyö
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että yksittäiset maat ja EU ovat alkaneet kehittää siviilivalmiuttaan samassa tahdissa, kun Euroopan turvallisuusympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuisia muutoksia.
– Kansallisten valmiuksien lisäksi on tärkeää, että meillä on myös EU:n yhteisiä turvaverkkoja erilaisten skenaarioiden varalle.
Rantasen mukaan ei liene liioiteltua sanoa, että Suomen hyvä osaaminen valmius- ja varautumisasioissa on pantu merkille myös Euroopassa.
– Siitä kertoo nyt saatu rahoitus, mutta myös se, että keväästä 2022 lähtien Suomeen on saapunut kymmeniä ja kymmeniä delegaatioita tutustumaan väestönsuojiimme.
Suomen osaaminen varautumisessa sekä viranomaisten välinen vahva yhteistyö on Rantasen mukaan huomattu Euroopan komissiossa.
Jo käynnissä olevaa ja pian käynnistyvää uutta varastointihanketta toteuttaa Rantasen mukaan Suomessa laaja viranomaisverkosto.
Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Hankekokonaisuus kestää vuoden 2026 syksyyn asti.